Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Hyökkäys ruotsin kieltä vastaan on hyökkäys ihmisyyttä vastaan

Ajattelen lukuisia naapureitani, perheenjäseniäni, tuttaviani, koulutiellä kulkevia pienokaisia, vanhuksia tai muuten osa jokapäiväistä arkea olevia lähimmäisiäni.

Tuntuu kammottavalta ajatella, että nämä ihmiset, lähtemätön osa kansaamme, ovat pakotettuja vuodesta toiseen muodossa tai toisessa törmäämään kansalaiskeskusteluun, missä heidän oma äidinkielensä otetaan mitä eriskummallisempia värejä saavien spekulaatioiden kohteeksi.

Oma äidinkieli on merkittävä osa identiteettiämme. Äidinkieltä vastaan hyökkääminen on eräs hirvittävä ja loukkaavin tapa hyökätä ihmistä itseään vastaan.

Ei riitä, että äidinkieli on hyökkäyksen kohteena, vaan sitä maustetaan suoranaisilla eristämisen unelmilla.

Tämä kaikki hullunmylly, joka syttyy milloin mistäkin kipinästä, on omiaan synnyttämään ilmapiiriä, joka luo arkipäivässä koettua syrjintää, henkistä pahoinvointia, yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Jokainen voi miettiä, miltä nämä kokemukset tuntuisivat omalla kohdalla.

Miltä tuntuisi pakata kotinsa ja tavaransa, ja jättää oma kotimaansa sen vuoksi, että on annettu ymmärtää, että sinun äidinkielesi on jotakin ylimääräistä, tiellä olevaa, erityisiä kustannuksia aiheuttavaa, tarpeetonta tai muuta vähemmän mairittelevaa?

Valitettavasti moni väsyy suomalaisen ilmapiirin painostavuuteen. Poismuutto on jo valitettava realiteetti.

Tällaisenko Suomen me haluamme?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

V-M.L:"..ovat pakotettuja vuodesta toiseen muodossa tai toisessa törmäämään kansalaiskeskusteluun,.."

Jospa se keskustelu siitä laantuisi, kunhan ensin lopetetaan sen vähemmistön kielen pakkosyöttö enemmistölle.

V-M.P:"Valitettavasti moni väsyy suomalaisen ilmapiirin painostavuuteen. Poismuutto on jo valitettava realiteetti."

Wahlroos näytti jo esimerkkiä, lisää kaltaisiaan toki joutaa lähtemään.

no niin..ennakkomoderointi.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Niinpä tietysti ... Wahlroos ...

Kyllä kyse on ihan tavallisista ihmisistä, yleensä nuorista, jotka ovat saaneet tarpeekseen.

Suomi on kaksikielinen maa (perustuslaki). Tiesitkö?

Lisäksi ruotsinkieliset opiskelevat suomea samalla tavalla, kuin suomenkieliset ruotsia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kansa ei ole kaksikielistä, eivät käytä ruotsinkieltä. Tiesitkö?

Kansaa ei saa kaksikieliseksi ylhäältä päin lainsäädännöllä komentamalla. Kaksikielisyys ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, jos se kuuluisi, niin ruotsin kieltä oikeasti käytettäisiin, eikä vaan pelkästään opiskeltaisi sitä. Monikulttuurissuus kuuluu, sitä on ollut aina.

Suomalaiset käyttävät enemmän englanninkieltä kuin ruotsia.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #28

# 28

Kaksikielisten oikea määrä ei liene kenelläkään tarkasti tiedossa. Väestörekisterikeskus antaa vaihtoehdoksi joko suomen tai ruotsin. Vaihtoehtoa "kaksikielinen" ei ole.

Ainakin maamme rannikkoseuduilla väittäisin kaksikielisiksi suurinta osaa väestöstä.

On sitten eri asia kuinka moni viitsisi nähdä vaivaa ja käyttää muutaman sekunnin aikaa rekisteröityäkseen kaksikieliseksi. Asia on suurelle valtaosalle herttaisen yhdentekevä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Tietenkin kaksikielisyys kuuluu suomalaiseen kulttuuriin. Rannikkoseudulta minulla on edelleen hyviä ystäviä, jotka mieluiten puhuvat ruotsia, koska osaavat suomea huonosti.

Kyllä minä käytän ruotsia ruotsinkielisten suomalaisten kanssa keskustellessani. Ja ruotsia käytän myös ruotsalaisten kanssa keskustellessani. Tuntuisi täysin luonnottomalta puhua heidän kanssaan englantia, kun (kaikki) keskustelijat kerran osaavat ruotsia sujuvasti.

Eivätkö ruotsinkieliset suomalaiset muka ole aivan yhtä suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaiset? Sukuni on isäni puolelta ruotsinkielinen ja lähtöisin Ruotsista, mutta yksi esi-isäni perusti ensimmäisen suomenkielisen sanomalehdenSuomessa (”Suomenkieliset Tieto-Sanomat”).

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #28

Sinä (tietääkseni) helsinkiläisenä valehtelet jos väität ettei kansa ole kaksikielistä.

Jone Virtanen Vastaus kommenttiin #28

Kyllä ruotsi kielenä kuuluu Suomen kulttuuriin. On aika pönttöä vaittää muuta. Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä. Suomalainen kulttuuri on saanut virikkeitä sekä Ruotsin kautta, että osittain venäläisestä kulttuurista. Mutta jos joku väittää, että suomalaisten kultuuri eroaa merkittävästi Pohjolan muista kulttuureista tuntee Pohjolaa sen historiaa ja väestöä kovin heikosti. Ne suurimmat erottavat tekijät ovat venäjän vaikutus autonomian aikana ja suomenkieli

Ruotsalaisuuden merkitys näkyy kaikessa, jos viitsii ja haluaa katsoa ympärilleen. Jopa Suomen vaakuna, jossa kruunupäinen keltainen leijona seisoo miekan päällä punaisella taustalla, pohjautuu 1600-luvun ruotsalaisiin aatelisvaakunoihin. Jostain sieltä Folkunga suvun haaran vaakunasta se on saanut pohjansa.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Onneksi on myös niitä nuoria, jotka edelleen ihan vapaaehtoisesi mm kirjoittavat toisen kotimaisen kielen yo-kokeessa, ilman mitään "pakkoa".

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kyllä, tämä on ihan kivaa, ja yksi peruste pakkoruotsia vastaan.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #11

En ole puhunut pakkoruotsista vaan toisesta kotimaisesta kielestä joka voi olla myös suomenkieli.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #21

Jos ainut tapa valmistua koulusta on käydä ruotsin kurssit läpi, silloin se on pakkoruotsia. Ei tilanne nimeä vaihtamalla parane.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #32

"ainut tapa valmistua koulusta on käydä ruotsin kurssit läpi"

Tuota en tosiaankaan tietänyt ja siihen on varmaan hyvä syy.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #32

Ihan vastaavasti ruotsinkielisten pitää saada suomenkielin kurssit läpi.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Yo-kokeessa kirjoittaja valitsee kirjoittaako pakollisena matematiikan vaiko ruotsin. Vapaaehtoisuus on joskus pakollista.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #38

Ei ole pakko kirjoittaa ruotsia, aina voi kirjoittaa sen matematiikan. Sillon on itse tehnyt valinnan, joten ei mitenkään pakollista.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Itsestäni tuli kielellisesti fennomaani muutettuani 70-prosenttisesti ruotsinkieliseen kuntaan. Edellytän ja saan kunnalliset palvelut itselleni ja lapselleni niin halutessani. Vaikka ruotsia hyvin ymmärrän ja kohtalaisesti puhunkin, edellytän että mm. lapsen terveys- ja koulutuspalvelut hoidetaan suomeksi ja että kunnan dokumentit ovat kahdella kielellä. Virkamiehille puhun suomea, samoin valtuustossa ja lautakunnissa.

Luonnollisesti nämä samat oikeudet joista pidän kiinni omalta kohdaltani kuuluvat myös ruotsinkielisille.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Miten se liittyy pakkoruotsiin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Missä olen sanonut sen liittyvän pakkoruotsiin?
Ei blogissa puhuta sanallakaan pakkoruotsista.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #8

Katsoisin, että tässä vahvasti viitataan pakkoruotsikeskusteluun. Se on kuitenkin ainoa asia mitä enemmistö asiassa kyseenalaistaa. Muuten blogi on normi vihokliskuvien luomista.

Pakkoruotsi on poliittisten lehmä kauppojen äiti, joka ei ole johtanut tuloksiin.

Samanlainen lehmä kauppa tehtiin nyt hallitusneuvotteluissa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Pakkoruotsi tuli peruskoulun myötä 1968? Korkeakouluihin 1987 muistaakseni näin. Ikuista se ole ollut. Ruotsin kieli jatkaa, kuten ennenkin. Ei se pakkoruotsista kiinni ole.
Onko maailmassa muita maita, jossa enemmistön on pakko opiskella vähemmistön kieltä?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kannattaa lukea perustuslakia.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Jyrki Kankaanpää

Jos viittaa perustuslakiin, niin ehkä kannattaa itse lukea sitä ensin. Ei perustuslaissa sanota, että kaikkien tulee koulussa opiskella ruotsia tai suomea.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suosittelen. Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa millään tavoin.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #13

Perustuslaki kuitenkin toteaa (17 §):

"Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #19

Eli jos joku haluaa palvelunsa ruotsiksi, se on annettava ruotsiksi. Olen täysin samaa mieltä.

Se ei kuitenkaan edellytä, että Markon Lappeenrannan amiksesta on pakko opetella ruotsia saadakseen koulutuksen.

Perustuslaki ei vaadi mitään muuta, kuin että valtion palveluissa on ruotsia puhuva työntekijä. Sitä varten ei tarvitse kouluttaa koko kansaa vuosien ajan, varsinkin kun ehdottomasti suurimmalta osalta unohtuu kaikki sanasto heti hyväksytyn arvosanan jälkeen.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tuskin sellaista tilannetta on missään muualla kuin Suomessa. Esim. Sveitsissä, jonka kolme pääkieltä ovat kansainvälisesti merkittäviä, ei tietääkseni ole pakkoa.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tosiasiassa ruotsinkieli oli paljon "pakollisempaa" ennen vuotta 1968.
Kenellekään ei olisi tullut mieleen , ettei oppikoulussa opetettaisi ruotsia kaikille ja ettei siihen ole hyvä syy.
Pohjoismaiset yhteydet olivat sodan jälkeen selvästi osa identiteettiä , Ruotsi oli lähisukulainen , jota seurattiin.
Taju yhteisestä historiasta ja kulttuurisesta samankaltaisuudesta oli vahva.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

En ole koskaan ymmärtänyt ruotsin vastustusta. Kaksikielisyydellä on laaja poliittinen tuki, ja käytännössä se edellyttää ruotsin osaamista ainakin virkamiehiltä. Aika rankkaa olisi opiskella lääkiksessä aivan uusi kieli siinä sivussa.

Argumentteja ruotsin ja kaksikielisyyden puolesta:

1. se lähentää meitä Ruotsiin, mikä kriisitilanteessa on edelleen tärkeää. Valtioliittokin voi tulla ajankohtaiseksi.

2. se mahdollistaa työskentelyn ja opiskelun Ruotsissa ja Norjassa vaivattomasti.

3.ruotsin ylläpito pitää suomenruotsalaiset Suomessa.

4. Suomen kansalaiseksi pääsee helpommin, maahanmuuttoa me tarvitsemma.

5. mitä useampia kieliä osaa, sen helpommin oppii uusia. Luin oppikoulussa ruotsia, englantia, saksaa, miksi tämä ei onnistu enää?

Keskivertokansalainen opppii koulussa tyydyttävästi ruotsia,jos vain haluaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kommentteja Roposen argumentteihin:

1) Tuollainen "Lähentyminen" myös sitää meitä Ruotsin valtiojohdon päätöksiin ja suuntautumiseen mikä voi olla kriisitilanteessa myös haitta.

2) Ruotissa kyllä, heikommin Norjassa ja käytännössä ei lainkaan Tanskassa. Ruotsissakin voi työskennellä myös englanniksi.

3) Tämä voi pitää johonkin mittaan saakka paikkaansa. Mutta toisaalta ruotsin osaamattomuuskaan ei pitänyt syrjäseutujen vain suomea osaaviakaan Suomessa aikoinaan 1960- ja 1970-luvuilla.

4) Vain ruotsia puhuvien osalta. Valtaenemmistö maailman kansalaisista ei kuitenkaan osaa sitäkään, onnettomat.

5) Tämä on totta mutta ruotsi ei ole siinä suhteessa mitenkään ainutlaatuinen porttikieli. Jopa ruotsin voio tarvitessaan opetella ja oppia tarvitessaan jos osaa muita kieliä kuten esimerkiksi saksaa tai englantia.

Summa summarum: Suomi ei ole kaksi- vaan monikielinen ja sen parempi mitä useampi-. Siinä suhteessa yhden kielen pakollinen erityisasema on haitallinen, etenkin kun se ei ole valtakunnallisesti kuin 5%:n vähemmistökieli eikä kansainvälinen suurkieli. Sen sijaan osana mopuolista kielten osaamista sillä on sijansa niin, että yhteiskunnasta löytyy senKIN osaajia. Jos ja kun pääsemme sellaiseen tilanteeseen, myös Louekosken manaama yhteiskunnallinen ilmapiiri rauhoittunee.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"yhden kielen pakollinen erityisasema on haitallinen"

Kuinka niin yhden kielen pakollinen asema?

Suomi on perustuslaillisesti kaksikielinen maa.

Se on totta, että yhteiskunnallinen arkemme on monikielinen ja -kulttuurinen, mistä johtuen maassamme on osaamista. On eri asia, kuinka tätä osaamista maassamme sitten arvostetaan ja hyödynnetään.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

#26: "2) Ruotissa kyllä, heikommin Norjassa ja käytännössä ei lainkaan Tanskassa. Ruotsissakin voi työskennellä myös englanniksi."

Kerrohan tämä entiselle työkaverilleni, äidinkieleltään suomenkieliselle henkilölle, joka lähtee jälleen Norjaan sairaanhoitajaksi. Itse olen ollut lehtorina Norjassa, på svenska, ei missään nimessä englanniksi, äidinkieleni on suomi. Työkaverinikaan ei todellakaan hoida potilaita englanniksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #31

Ruotsiksi minäkin Norjassa kollegoiden kanssa keskustelin ja suoritin jatko-opintoja Oslon yliopistossa (Nordisk institutt for sjørett), oppikirjat norjaksi, vastata sain ruotsiksi.

Öljyalaan liittyvät sopimukset toki tehtiin englanniksi.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #43

Vankkoja mielipiteitä ruotsin kielen käytöstä Norjassa on niillä, joilla ei ole mitään tietoa asiasta. Me muut joudumme tyytymään faktoihin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Blogisti: "Miltä tuntuisi pakata kotinsa ja tavaransa, ja jättää oma kotimaansa sen vuoksi, että on annettu ymmärtää, että sinun äidinkielesi on jotakin ylimääräistä, tiellä olevaa, erityisiä kustannuksia aiheuttavaa, tarpeetonta tai muuta vähemmän mairittelevaa?
Valitettavasti moni väsyy suomalaisen ilmapiirin painostavuuteen. Poismuutto on jo valitettava realiteetti."

Roponen kommentoi tätä, hänen mukaansa ruotsin kielen ylläpito vähentäisi suomenruotsalaisten nuorten aikuisten pois muuttoa maastamme.

Myyryläisen reaktio on seuraava: "Mutta toisaalta ruotsin osaamattomuuskaan ei pitänyt syrjäseutujen vain suomea osaaviakaan Suomessa aikoinaan 1960- ja 1970-luvuilla."

Tuo on jopa Myyryläisen asteikolla mitattuna todella ontuvaa logiikkaa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

--4) Vain ruotsia puhuvien osalta. Valtaenemmistö maailman kansalaisista ei kuitenkaan osaa sitäkään, onnettomat.

Maahanmuuttajia tarvitaan, ja mahdollisuus saada kansalaisuus opiskelematta suomea sitä edistää - siis on pajon helpompi opiskella ruotsia. Kansainvälisissä firmoissa työkieli on englanti, joten ei maahanmuuttajilta tarvitsekaan vaatia suomen osaamista.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ruotsin opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ei perustuslaissa.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Onko eräillä mitään käsitystä siitä, miltä tämä tiettyjen "pakko"-alkuisten termien ja muiden viritelmien viljeleminen tuntuu ruotsinkielisistä ja miten se on omiaan vaikuttamaan ilmapiiriimme yhteiskunnassa?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

No ainakin otsikosta päätellen luot viholliskuvia ja olet valmis käymään ihmisten kimppuun kaikin keinoin, jos ovat kanssasi erimieltä.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Sekö on kimppuun käymistä, että haluaisi ihmisten pohtivan, mikä on "kielikeskustelun" inhimillinen hinta?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #17

Oletko miettinyt miltä muusta kansasta tuntuu, kun he eivät saa koulutusta, kun on pakko opetella kieli, jota he eivät pääse edes Ruotsissa käyttämään kun ruotsalaisetkin puhuvat mielummin enkkua kuin kuuntelevat savolaisten sysipaskaa ääntämistä ja sanastoa? Koska ruotsin kielen opiskelumotivaatio on nolla, se saattaa aiheuttaa opintojen keskeytymistä, venymistä ja syrjäytymistä. Mitään hyötyä ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen PAKKOruotsilla ei ole, mutta sillä voidaan pilata lukuisia elämiä.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #36

Joo ja tuolla "mainoskampanjalla" ei kyllä yhtään lisätä sitä motivaatiota.

Käyttäjän JuhaHammarberg kuva
Juha Hammarberg

Kun kielivähemmistölle on räätälöity täysin epädemokraattinen muiden pakko opiskella heidän kieltään niin kyllä silloin kannattaa adaptoida kriittinenkin palaute ja pitää mielessä että joku kaunis päivä nämä kielietuudet ym. poistuvat ja hekin ottavat sen jälkeen lusikan kauniiseen käteensä ja laskeutuvat koko kansan tasolle.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Epädemokraattinen? Kuinka ihmeessä?

Ehdottamalla enemmistöllä suomenkieliset päättäjät demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä ovat päätökset tehneet ja kyseessä on ollut kielellisten perusoikeuksien turvaaminen perustuslain edellyttämällä tavalla.

Siis ruotsinkielistenkö pitäisi "ottaa lusikka kauniiseen käteensä" tai "laskeutua koko kansan tasolle"? Mihin tämä perustuu?

Perusteet ruotsinkielisten syyllistämiseen ovat vailla mitään perusteita.

Ei hyvää päivää!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mietipä vähän, mitä suomenruotsalaisten joukkomuutto Ruotsiin tälle maalle merkitsisi.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Vähemmistön oikeuksien kyseenalaistaminen heidän vähemmistöasemaansa vetoamalla ei ole demokratiaa vaan sortoa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei ole olemassa mitään koko kansan tasoa. Esim kieliin liittyen ihmiset ovat kovin erilaisista lähtökohdista ponnistavia. Yksi saa syntymästään lähtien kehittyä vuorovaikutuskykyisessä ja rakastavassa ympäristössä missä pohjustetaan koko elämän mittaista aktiivista osallistumista ja osallisena oloa. Toinen ei tätä saa.
Rakastava ympäristö on sinänsä myönteinen monenlaiselle kaksikielisyydelle ja muulle elämän moninaisuudelle.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Suomi on kaksikielinen maa, siinä ei ole kenelläkään pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Toinen asia on kokonaan se, että onko järkevä pakottaa kaikki opiskelemaan ruotisa, esim. ylioppilaskirjoituksissa. Sen kritisointi ei ole hyökkäys kaksikielisyytä vastaan.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Eivät suomenkieliset ole yhtään enempää "pakotettuja" kuin ruotsinkielisetkään, jotka myös ovat osa tätä "kaikkea" todellisuuttamme, mitä ei ole keskustelujen tiimellyksessä syytä unohtaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Tuoreen tutkimuksen mukaan 74% suomalaisista haluaa ruotsin opiskelun olevan vapaaehtoista. Muutos on huomenna taas päivän lähempänä kun tuo enemmistö päättää poistaa itseltään velvollisuuden palvella pientä ruotsinkielistä vähemmistöä ja muuttaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi. Siinä samalla korjaantuu kieli-ilmapiiri kuin itsestään.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"poistaa itseltään velvollisuuden palvella pientä ruotsinkielistä vähemmistöä"

Taitaa unohtua, että arkipäivässä kuitenkin ruotsinkieliset palvelevat päivittäin meitä suomenkielisiä yhteiskunnan eri sektoreilla kukin parhaan taitonsa mukaisesti, eivätkä valita.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Louekosken otsikko on hieman provokoivahko. On totta, että joissakin tapauksissa keskustelu ruotsinkielen asemasta on saanut ja saanee jatkossakin jopa kärkeviä ja jopa järjen ja tolkun yli lyöviä piirteitä puolin jos toisin. Ja varmaankin ruotsinkieliset voivat "keskustelusta" saada päälleen sellaista jota eivät missään nimessä ansaitse.

Keskusteluhan aina näyttäisi lähtevän jostakin konkreettisesta hankkeesta jossa pyritään muuttamaan menettelytapoja asioissa jotka aikoinaan on luotu toisenlaisiin olosuhteisiin (esim. ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä) tai kompromissina poliittiseen tavoitteen saavuttamiseksi (pakkoruotsi peruskoulun saamiseksi). Sen jälkeen tunteen nousevat ja keskustelu luiskautetaan aina ihan sivuraiteelle ihan ilmeisen tarkoituksella. Ilmeisesti jotta alkuperäistä asiaa ei tarvitsisi käsitellä rationaalisesti (kuten esimerkiksi palveölujen järjestäminen niille joita ne eivät väestön valtakielellä tavoita).

Keskustelussa on siis perinteisen trolleilun makua, siis huomion kiinnittämistä pois itse asian pohtimisesta, harhaan meneville sivupoluille. ja siitä kärsivät sivulliset.

Käyttäjän ErkkaLeikas kuva
Erkka Leikas

Toteutuuko tuo ruotsinkielisen palvelun saaminen nyt sitten nykyään? Itse ainakin kohtaan erittäin usein tilanteita joissa asiakkaan vaatiessa palvelua ruotsiksi toiminta asiakaspalvelussa lakkaa ja aletaan jostain metsästää ruotsia puhuvaa henkilökunnan jäsentä, yleensä suomenruotsalaista. Henkilökohtaisesti ymmärrän ruotsia sen verran hyvin että suurimmasta osasta tilanteista selviän sillä että minä ja asiakas puhumme omilla äidinkielillämme, ja molemmat ymmärtävät.

Näkisin että verorahoilla kustannetusta opetuksesta saataisiin huomattavasti enemmän irti jos toisen kotimaisen opiskelun sijasta voisi valita jonkin toisen, kansainvälisemmän kielen, en mitenkään näe että se olisi mitenkään erityinen huononnus nykytilanteeseen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 34

Eihän ruotsin- tai suomenkaan kielellä laki vaadi palvelemaan yksityisissä asiakaspalvelutehtävissä kuten kaupassa.
Asiakaspalveluun keskittyvät kaupat voivat kyllä sellaista kielitaitoa työntekijöiltään edellyttää, ja aika usein niin tekevätkin vaikka laki ei sitä edellytäkään.

Tietyiltä viranomaisilta sensijaan laki edellyttää kummankin kielen hallintaa.
Pelkästään yhtä äidinkieltä (suomi/ruotsi) osaavilta sellainen ammatinvalinta on poissuljettu.

Niin yksityisellä kuin julkisella on tietenkin oikeus vaatia työntekijältä muutakin kielitaitoa tarpeen mukaan mutta se ei nyt kuulu tähän.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Suomenruotsalaiset asuvat lähestulkoon yksinomaan länsirannikolla. Ei ole mitään järkevää perustetta pakottaa koko suomea opiskelemaan ruotsia tuon vuoksi. Se on kuin pakottaisi helsinkiläisiä opettelemaan poronhoitoa koska saamelaiset.

Ainoa peruste pakkoruotsille on se että suomenruotsalaiset oligarkit käyttävät suuria summia meidän poliitikkojemme lobbaamiseen joka vuosi.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"suomenruotsalaiset oligarkit käyttävät suuria summia meidän poliitikkojemme lobbaamiseen joka vuosi"

Että tätä rataa …

Tuliko nyt hyvä mieli?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Suomessa ei tosiaankaan olisi lainkaan pääomia, jos ruotsinkieliset eivät olisi huolehtineet, että sellaisia syntyy. Suomenkieliset elävät täysin huomista ajattelematta.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kyllähän tuolla ruotsin kielen oppivelvollisuuden poistamisella ja tällä pahantahtoisella mustamaalaamiskampanjalla päästäisiin etäisesti keskiaikaa muistuttavaan tilaan. Kaupan ja hallinnon kieliin kuului ruotsi.

Rahvas eli alemmat säädyt puhuivat pelkästään suomea vailla mitään mahdollisuutta nousta ylempään säätyyn. Sellaista mahdollisuutta ei myöskään haluttu antaa ennen koululaitosta ja siellä tapahtuvaa pakollista opetusta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Juuri niin.Eivät koululaiset päätä kielivalinnoistaan, vaan vanhemmat. Voiko vanhemmat haastaa oikeuteen, kun lääkiksessä pitää sitten hiki hatussa opiskella ruotsia, jota olisi paljon helpommin oppinut peruskoulussa?

Mihin siellä peruskoulussa aika menee, kun minä opiskelin aikanaan oppikoulussa englannin, ruotsin, saksan ja vielä ylipitkän matematiikan, eikö tämä onnistu nykyään? Steiner-kouluissa muuten luetaan näitä kaikkia. Ruotsi ja saksa pakkaavat vain menemään välillä sekaisin, kun kotona puhutaan osittain saksaa, ja töissä osittain ruotsia...

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Manner-Suomessa asuu noin 260 000 ruotsinkielistä ja määrä on laskemaan päin, luultavasti venäläisten määrä nousee jossain vaiheessa ruotsinkielisten rinnalle ja menee ohikin. Silloin tuskin pakkoruotsit enää painaa ja aletaan miettiä, että jokohan ruotsin kansalliskieliasema pitää poistaa.

Vantaa on hyvä esimerkki. Siellä ruotsin kieli on ollut toiseksi puhutuin kieli aina, vaan ei ole enää. Nimittäin vironkielisiä sekä venäjänkielisiä on siellä nykyään enemmän kuin ruotsinkielisiä, ja ruotsi onkin siellä nyt vasta neljänneksi puhutuin kieli.

Tämä ehkä antaa jotain osviittaa ruotsin kielen tulevaisuudesta mantereella.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

”Kansallismielisille” Venäjän kielen saaminen ruotsinkielen asemaan on märkä uni.

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

No kansallismielisiä löytyy varmaan ainakin Finlandssvenska samlingin jäsenistä, nimittäin ruotsalaiskansallismielisiä. Vuonna 2005 yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Ida Asplund vaati Helsingin Sanomien Nyt-liitteen haastattelussa, että suomenruotsalaisiksi saisivat itseään kutsua vain ne, joiden etninen tausta oikeuttaa tämän.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #59

# 59

Sellaisessa tapauksessa suomenruotsalaisiksi luettaisiin nykyistä huomattavasti suurempi osa väestöä kuin nyt.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kieli on ajattelun väline ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa. Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin, kun oppimista ei arjessa tapahdu ,kun ei ole käyttöä niin ei ole. Ruotsinkielisellä suomen oppiminen on taas on päivittäin, koska oppimisympäristö sekä työympäristö on usein suomenkielinen, joten oppiminen on luonnollista. Missä me arjessa sitä puhuisimme sekä oppisimme ? .

Miksi pakotetaan opiskelemaan pientä marginaalikieltä, mitä monikaan eläessään koskaan tulee tarvitsemaan ? EU-alueella missä suomikin on, noin 51% käyttää englannin kieltä. Käytetyimpien kielten puhujat muodostavat 80 %, mailman kielistä johon kärkipäihin englantikin kuuluu. Ruotsi kuuluu 0.3 % vähiten puhutuimman kielien joukkoon, nykyinen kielipolitiikka ajaa suomalaiset nuoret pohjoismaalaiseen kielityhjiöön,

Kaksikielisyys ja monikielisyys tarkoittaa suomalaisille arjessa vuorovaikutusta ihmisten välillä. On nurinkurista, että RKP:n virallinen linja on turvata ruotsin kielen asema vaatimalla yksikielisiä ratkaisuja päiväkodeissa, kouluissa ja korkeakouluissa. Nuorten suhtautuminen ruotsiin on muuttumassa. He eivät E2:n tutkimuksen mukaan välttämättä koe ruotsia tarpeelliseksi. Jos vuorovaikutus arjessa puuttuu, puuttuu myös aito tarve oppia.Ruotsin kieltä pitää perustella nykyistä paremmin.

Merkitys lähtee arjesta. E2:n mukaan alle 30-vuotiaista miehistä enään 26 prosenttia kannattaa kouluruotsin pakollisuutta--Samma på svenska

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Jos marginaalikieliargumenttia käytetään, soveltuu se suomen kieleen erinomaisesti.

Mitä tulee nuorten suhtautumiseen skandinaavista kieliperhettä edustavaa ruotsia kohtaan, siihen löytyy kyllä merkittävä osatekijä ja se on vellova populismi, jota ruotsin ja samalla ruotsinkielistemme kustannuksella Suomessa harjoitetaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sen vellovan populismin ja pakon hokemisen tarkoitus on nimenomaan heikentää lasten ja nuorten motiivia opiskella ruotsia, jotta pääsevät sanomaan etteivät lapset sitä kuitenkaan opi joten se on tarpeetonta. "Pakkoruotsi" terminä on "suomalaisuuden liiton" lanseeraama ja sen tarkoituksena on ottaa kantaa ja mustamaalata yhteistä kieliopetusta.

Huonosta koulumenestyksestä kärsivät ennenkaikkea lapset, mutta sehän ei kielisotureitamme kiinnosta.

Kim Ahlgren

”Ruotsinkielisellä suomen oppiminen on taas on päivittäin, koska oppimisympäristö sekä työympäristö on usein suomenkielinen, joten oppiminen on luonnollista.

Ei vaan ole luonnollista joka paikkakunnalla. Opetan (luokanopettajana alakoulussa) suomea paikkakunnalla jossa ~90% väestöstä puhuu ruotsia. Se tarkoittaa käytännössä sitä että lähes kaikille oppilaille arkipäivä on yksikielinen poislukien kouluviikon 2-3 oppituntia suomea. Koulun suurin haaste on saada lapset kuuntelemaan, ymmärtämään ja puhumaan suomea. Joten ymmärrän täysin niitä argumentteja tässä keskustelussa, ettei esimerkiksi jossakin itäsuomessa tarvittaisi hirveästi ruotsia. Mutta jokainen haluaa varmasti jatkossakin asioida omalla äidinkielellä, joten niin kauan kuin siihen on oikeus, miettiköön viisaat miten tarvittavat virat täydetään?

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Koska itse vietän paljon aikaa Espanjassa pidän oleellisen tärkeänä sitä, että olen opetellut espanjan kielen. Ruotsiin en ole koskaan aikonutkaan muuttaa, joten sen maan kielen opiskelu kouluvuosinani vei aivan turhaan resusseja tärkeämmiltä asioilta. Sitäpaitsi ruotsalaisten kanssa on tullut hyvin toimeen englanninkielellä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kielikysymyksessä "hyökkäys" voi tapahtua myös lasta kohtaan. Aloitin koulunkäyntini ja lukemaan oppimisen ruotsinkielisessä koulussa. Vanhempieni muutettua täysin suomenkieliselle alueelle, hurrittelu oli niin rankkaa, että vaadin vanhempiani siirtämän minut suuomenkieliseen kouluun. Koulun vaihdosta oli koko elämänmittaisia seurauksia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

En minä tunne, että meitä suomenruotsalaisia millään tavalla painosteta.
Ymmärrän kyllä sen, että pakkoruotsi jossakin Kuopiossa herättää vastenmielisyyttä ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan, (ei kuitenkaan henkilöä kohtaan).
Pakkoruotsista olisi päästävä eroon mahdollisimman pian.

Pyydän blogistia poistamaan sensuurin. Se haittaa keskustelua ja loukkaa minun suomenruotsalaista anarkistista sieluani. ;)

Henry

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

1. Pakkoruotsikeskustelu ei oikeastaan edes ensisijassa koske ruotsin opiskelua.
Se on osa oikeistopopulistien tympeintä propagandaa , jossa nyt tässä vaiheessa ” eliittiä” ja ”vierasta” on päässyt edustamaan suomenruotsalaisuus .
Mikä vähemmistö seuraavaksi?

2. Ennuste siitä, onko jostain kouluaineesta tulevaisuudessa käytännön " hyötyä” on aina huteraa.
Mutta varsinainen, oikea hyöty on helppo arvioida.
Samoin haitta monilla aloilla ja koko kulttuurissamme, jos ruotsia e i osata.
Ruotsin osaamattomuus on siis vakava haitta ja hidaste, vaikkei sen osaamisesta saisikaan joka päivä hyötyä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Korkeakoulussa tunsin kaverin, joka oli tosi lahjakas ja halusi opiskella siihen ammattiin. Hän ei kuitenkaan saanut tutkintoa ja jätti sen kesken, koska hän ei millään kyennyt oppimaan ruotsia, kun hän on koko ikänsä lukenut pelkästään englantia suomenkielen lisäksi.

Minullakin se oli pakko suorittaa ruotsinkielen kurssit mutta kiersin sen todistamalla, että osasin viittomakieltä ja pyysin vapautusta. Korkeakoulussa minulle annettiin vapautus, koska minulla oli jo toinen kotimainen äidinkieli opittuna.

Jos haluaa kiertää, kannattaa aloittaa hyvissä ajoin viittomakielen opiskelu ja saada todistus, jolla voidaan kiertää.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos ei halua ruotsin kieltä opiskella, voi EU:n alueella hakeutua esim. Saksaan, jossa sitten voipi opetella saksaa, jos se motivoisi paremmin. Ranskakin on ihan hyvä vaihtoehto. Englannilla ei kovin hyvin EU:ssa pärjää.

Jone Virtanen

Tämä kielikeskustelu on mielenkiintoista. Ja se kuvaan hyvin miten paljon tähän liittyy tunteita, uskomuksia ja hyvin vähän järkeä. Ruotsin kielen opiskelua vastustetaan monista eri syistä. Tässä muutama:

- Koska on huono kielipää, niin ei kiinnosta
- Sitten ovat nämä "herraruotsin, oligargien jne".toitottaja, joilla on hyvin harvoin mitään käsitystä suomenruotsalaisten todellisesta elämästä mutta kateutta ja kuulopuheist opittuja mielipiteitä sitäkin enemmän.
- Osa ajaa omaa etuaan. Kielikysymyksellä kun saa edeleen kannatusta
-Vähemmistöjä on nyt vaan kiva kiusata

Mitä tulee siihen, ketkä suomessa puhuvat ruotsia niin kyllähän se on ollut historian saatossa myös tänne muuttaneiden ensimmäinen kieli, joka on opittu. Se kun on loppujen lopuksi aika helpoo kieli oppia. Siksi monia teollisuutemme "isähahmoista" puhuivat ruotsia vaikka olivat kuka mistäkin.

Ruotsinkielisen väestön joukossa, on toki monia joita voisi luonnehtia "änkyrähurreiksi" (tunnen muutaman), joiden asenne suomen kieleen ja sen käyttöön on aivan yhtä mustavalkoista. Aivan samalla tavalla sitä on vaikea hyväksyä kuin puhdasta kielen vastustamista suomenkielisten puolelta.

Valtaosa ruotsinkielisistä on kuitenkin tavallisia, työtätekeviä(usein yrittelijäitä) ja samojen ongelmien kanssa painivia ihmisiä kuin me suomenkielisetkin. Tulee eroja, konkursseja ja muuta kitkaa. Ja voin sanoa, että niiden vaikutukset pienessä yhteisössä ovat paljon suuremmat kuin suomenkielisellä puolella. Olen seurannut 15 vuotta läheltä miten ruosinkielinen yhteisöä elää. Se ei tietenkään vaikuta kielikysymykseen, mutta ehkä joskus auttavat ymmärtämään asioita.

Ehkä ne suurimmat erot SUOMENruotsalaisen ja suomenkielisen yhteisön välillä tullevat juuri siitä, että vähemmistön on toimittava toisin. Ruotsinkieliset ovat yhteisöllisiä, avuliaita ja katsovat monesti nenäänsä pidemmälle, koska niin on ollut pakko tehdä pienen yhteisön selviämiseksi enemmistön hallitsemassa maassa.

Mitä tulee sitten ko kielen kulttuurilliseen arvoon, on se merkittävä koko Suomelle ja suomalaiselle identiteetille. Sen kautta on luotu suomalaista kulttuuria aivan yhtä paljon kuin "härmälläkin". Ymmärrän kyllä, että tätä on vaikea uskoa siellä kaikkein junteimman tuvan pirttipöydän päässä, mutta jos sielläkin katsoon ympärilleen niin aika paljon "ruotsalaista" talosta löytyy, aina siitä pirttipöydästä lähtien.

Suomessa ruotsin asemaa historiallisesti ja kulttuurin kannalta ei voi verrata kuin saameen. Sen asemaa pitää edelleen parantaa.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Eipä tätä asioiden inhimillistä hintaa ole liiaksi tuotu esille. Mutta, kuten on taas jälleen kerran huomattu, joillekin nekin harvat kerrat, kun tästä puhutaan, ovat liikaa.

Ei mitenkään mieltä ylentävää.

Toisaalta, viime vuodet ovatkin olleet meille vähemmistöön kuuluville melkoista … no sanotaan nyt vaikka … myrskyn, ilman p-alkua, sietämistä ja kaikki tuntuu vain kiihtyvän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset