Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Tiedote: Populistinen vääristely vie pohjan moniarvoiselta dialogilta

Päähallituspuolue Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila on noussut melko tuoreella tiedotteellaan julkisuuden valokeilaan. Anttila, joka oman väittämänsä mukaan haluaisi yhteiskuntaamme moniarvoista keskustelua, syyttää tiedotteessaan ”punavihreän vasemmiston identiteettipolitiikkaa” siitä, että se ”hajottaisi” ja ”vaatisi poliittista korrektiutta järjettömyyksiin asti jokaisessa asiassa”. Anttila näkee ”identiteettipolitiikan” saaneen jalansijaa muun muassa yliopistoissa, mediassa ja perusopetuksessa. Eräs esimerkki kyseisestä ilmiöstä Anttilan mielestä olisi niin sanottu ”sukupuolineutraalius” perusopetuksessa, jonka vuoksi ”lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi”. Anttila katsoo nimenomaan ”sukupuolineutraaliuden” olevan järjettömin esimerkki ”hajottavasta identiteettipolitiikasta”. Tasa-arvosta puhuttaessa Anttilalta ei heru ymmärrystä ”sukupuolineutraaleille” ammattinimikkeille. Anttilan mielestä ”aitoa tasa-arvoa” on se, että naisilla ja miehillä on keskenään palkkatasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet nousta työurallaan.

Kansanedustaja Anttilan ulostulosta on uutisoinut muun muassa Uusi Suomi.

Haluaako Anttila todella moniarvoista keskustelua?

Kansanedustajan ilmaisema halu moniarvoisen keskustelun käymiseksi yhteiskunnassa on sinänsä hieno ja kannatettava asia – siis sinänsä! Tämänkaltaisen halun ilmaiseminen tavalla, joka nostaa poliittisen peitsen tanaan ja ratsun kohti oikeistopopulistisin hokemin maalailtua vihollista, vie kuitenkin pohjan tavoitteelta.

Mitä kaikkea merkitsevät termit ”punavihreä vasemmisto” ja ”identiteettipolitiikka”? Oikeistopopulisteilta on saatu oppia, että riippumatta omasta poliittisesta kannasta, voi saada ”punavihreä vasemmistolainen” -leiman otsaansa. Riittää, että sanoo liian monta suvaitsevaa sanaa elämän monimuotoisuuden puolesta.

”Identiteettipolitiikkaan” viittaaminen suomalaisessa poliittisessa elämässä on heikoille jäille lähtemistä. Ei liene pitkän linjan kansanedustajalle mitenkään tuntematon asia, että eduskunnassa toimii puolue, joka on alun perin luotu etnisen ryhmän perusoikeuksien puolustamiseksi maassamme.

Poliittisen epäkorrektiuden suvaitsemisen vaatimisesta ja yliopistoihin levinneestä ”identiteettipolitiikasta” valittamisesta mieleen muistuukin eräs tuore tapaus suomalaisesta yliopistomaailmasta: professori A laati omien sanojensa mukaan ”poliittisesti epäkorrektin” ja oikeistopopulistisessa mediassa julkaistun kohujen keskelle joutuneen artikkelin syyttäen nyt muun muassa ”punavihreitä” opiskelijoita mustamaalaamisesta ja vaikka mistä.

Kansanedustaja Anttila on aivan muulla, kuin moniarvoisen keskustelun asialla. Anttilan kourasta löytyvät oikeistopopulistiset leimakirveet ja moukarit, joilla raivataan tietä suomalaisessa mielenmaisemassa.

”Sukupuolineutraalius” päiväkodeissa ja perusopetuksessa?

Anttilan syytökset siitä, että niin sanottu ”sukupuolineutraalius” päiväkodeissa ja perusopetuksessa estää koululaisen sanomista tytöksi tai pojaksi, eivät kerta kaikkiaan perustu millekään tosiasioille. Anttilalta on mahtanut aikaisemminkin päästä suustaan vastaavia väitteitä.

Opetushallituksen (OPH) varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät suinkaan määrittele kasvatuksen tai opetuksen olevan ”sukupuolineutraalia”. Varhaiskasvatuksessa sekä perusopetuksessa käytetään ”sukupuolitietoista” eli ”sukupuolisensitiivistä” lähestymistapaa, joka ei suinkaan kiellä kutsumasta tyttöjä tytöiksi tai poikia pojiksi. ”Sukupuolitietoisuus” on ollut esillä Vanhasen (kesk) pääministeriajoista lähtien valtakunnanpolitiikassa.

”Sukupuolineutraaliudesta” hokemisen osalta päädymme jälleen samalle poliittiselle sylttytehtaalle, joka on edellä mainittu.

”Aitoa tasa-arvoa on se, että …”?

Puheet siitä, että ”aito tasa-arvo” olisi pelkästään sitä, että miehillä ja naisilla olisivat yhtäläiset oikeudet palkka- ja urakehityksessä, eivät perustu maassamme voimassa olevaan tasa-arvolainsäädäntöön.

Vuoden 2015 alusta voimaanastuneen tasa-arvolain uudistuksen myötä tasa-arvolakiin kirjattiin:

- sukupuoli-identiteetin (kokemus omasta sukupuolesta) ja sukupuolen ilmaisun määritelmät;

- sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto;

- intersukupuolisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto;

- vaatimus mm. kouluille ja työnantajille suunnitelmallisesti ehkäistä em. syrjintää.

Edellä esitetty tarkoittaa käytännössä sitä, että tasa-arvolaki huomioi myös sukupuolivähemmistöt, joita lain mukaan ei saa syrjiä.

Aidon tasa-arvon toteutuminen edellyttää siis lain mukaan myös sukupuolivähemmistöjen huomioimista osana tasa-arvotyötä.

Tämä pätee myös Forssaan, missä kansanedustaja Anttila toimii kaupunginvaltuutettuna.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Sillä lailla, olisiko Anttilan syytä keskittyä niihin maatalousasioihin joista ilmeisesti tietää enemmän kuin aiheesta josta nyt laukoo mielipiteitään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ovatko suomenruotsalaiset etninen ryhmä? Mielestäni eivät ole, kysehän on kielestä. Kun Suomessa mennään länteen, lähestytään ruotsalaisten genomia, idässä taas venäläistä genomia. Puhtaita etnisiä ryhmiä ei ole.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

https://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhmä

"Identiteettipolitiikasta" puhuessaan Anttila on lievästi ilmaistuna varomaton tavalla, joka sotii pahoin suomalaista poliittista perintöä vastaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ovatko suomenruotsalaiset etninen ryhmä?"

"Meitä suomenruotsalaisia on vähän, vain vajaa 300 000, siksi kieltämme on tuettava Ruotsista.
Vaikutteet suomen kielestä ovat tänään valtavan vahvat ja on riski, että se suistaa ruotsin kielen Suomessa Ruotsissa käytettävästä emäkielestään erilleen.
On myös kyse identiteetistä. Kun tulen Ruotsiin ja minua kutsutaan "finne"-sanalla, suomenkieliseksi, on se loukkaus minun identiteettiäni kohtaan.Olenhan yhtä ruotsalainen kuin kuka tahansa riikinruotsalainen. Ruotsi on äidinkieleni ja osa identiteettiäni ja kulttuuriani.Me suomenruotsalaiset emme ole suomalaisia(finnar), vaan ruotsalaisia(svenskar)

TOM SÖRHANNUS "

vapaa toimittaja ja kirjailija, Närpiö ja Sundbyberg"

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Vaikka tämä aihepiiri ei varsinaisesti liity kirjoitukseen, on siteeraamasi teksti osoitus siitä, että kyse on äärimmäisen herkistä asioista ja itsensä määrittelyyn liittyvistä kysymyksistä, missä on luonnollisesti yksilöllisiä eroja.

Risto Koivula

Identiteettipolitikan vastakohta on asiapolitiikka, ymmärtääkseni.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Melko mielenkiintoinen lausuntotiedote Anttilalta mielestäni, koska siinä tiivistyy toisen ja kolmannen aallon feminismin tavoitteelliset ja perusideologiset erot.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Aitoa tasa-arvoa on se, että naisten ja miesten väliset palkkaerot saadaan vihdoin kurottua kokonaan umpeen ja kummallakin sukupuolella on yhtäläiset mahdollisuudet päästä kaikista vastuullisimpiinkin tehtäviin politiikassa, yrityselämässä ja laajemmin yhteiskunnassa”, Anttila linjaa."

Naisten ja miesten välisistä palkkaeroista keskusteleminen on juurikin mitä parhainta dialogia :)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suhtaudun hieman skeptisesti miesten ja naisten väliseen palkkaeroon.

Sen sijaan tiedostan sen, että naisilla on helposti vähemmän rahaa ja erilainen urakehitys johtuen siitä, että yksityiset, erityisesti pienyritykset eivät halua kärsiä vauvavahingosta.

Toinen asia mikä havaintojen perusteella täsmäisi on se, että sukupuolten välillä biologinen erikoistuminen vaikuttaa rahan käyttöön. Mies ostaa kerran vuodessa jotain kalliimpaa, esimerkiksi auton (ns. kaataa mammutin). Naiset sitten jatkuvasti keräilevät ja se näkyy sellaisena krääsän shoppailuna, kaapit täyteen vaatteita, lotioneita, tuoksukynttilöitä ja raha ei niin helposti käsissä pysy.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Tilastollisesta faktasta on kyse - samaa työtä samassa yrityksessä tekevien miesten ja naisten välinen palkkaero on keskimäärin noin kolme prosenttia ja yleisemmällä tasolla ammattisegregaation, perhevapaiden epäsymmetrisen jakautumisen ym. tekijöiden seurauksena keskimääräinen miesten ja naisten välinen palkkaero kokoaikatyössä säännölliseltä työajalta nousee 16 prosenttiin. Keskimääräisissä bruttotuntiansioissa ero on vielä suurempi ...

Sukupuolten väliset kulutustottumuksien erot heijastelevat mielestäni enemmänkin opittuja sukupuolirooleja kuin evolutionaarista erikoistumista -ja ylivelkaantuneista tai muuten maksuhäiriöisistä miesten osuus on suurempi.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Tapetilla ovat olleet viime aikoina myös mm. rekrytointiin liittyvät kysymykset, missä eräällä suunnalla vaikuttaa olevan suunnattomia vaikeuksia nähdä naisten potentiaalia toimia johtajina, esim. päätoimittajina. Härskejä tarinoitahan ne valitettavasti ovat, mitä naiset joutuvat pahimmillaan kokemaan.

Keskustelu jatkuu.

Anttilan tähtäimessä kuitenkin vaikuttaa olevan tarkoitushakuisen kapea-alaisen näkemyksen propagointi tasa-arvosta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #11

Anttila on ajatuksellisesti jäänyt 1980-luvulle mielestäni, siihen aikaan tasa-arvoa edistettiin hyvinkin naisnäkökulmaisesti ja miesten ja naisten oletettuja sukupuolieroja korostaen...

Itse en uskokaan, että sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva asenteisto ja siitä juontuva yleinen keskustelu palautuisi enää jyrkän kaksijakoiseen muotoon Anttilankaan provosoimisyrityksistä huolimatta. Samaan virtaanhan ei voi astua kahta kertaa...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herakleitos

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #13

Mielestäni värittelet vähän liikaa. En nähnyt Anttilan tekstissä mitään erityistä yritystä palauttaa asenteita "jyrkän kaksijakoiseen muotoon". Tuo taisi tulla omista peloistasi tai turhan tiukasta varautumisesta vastapuolen mahdollisiin hyökkäyksiin. On selvä, että hän ei pidä siitä ajatuksesta, että sukupuolten kohdalla asenteet väännettäisiin "yksijakoiseen muotoon" (kaikki sukupuolierot kiistäen, tai biologian (nisäkkäiden kohdalla kaksijakoiset) perusteet kiistäen). Ehkä on fiksua liikkua jossain tässä välissä, tuoden molemmat näkökulmat (myös ihmisten moninaisuus) esiin.

Anttila ei mielestäni provosoi sen enempää kuin että hän tietoisesti provosoi ihmisiä keskustelemaan tästä jo kahtiajakoa aiheuttaneesta asiasta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #17

Itse ainakin olen tuonut esille myös sukupuoli-identiteetin biologista rakennetta, vaikka kiistämättä sukupuoli käsitteenä rakentuukin aina sosiaalisesti.

Makuasia toki on se, että kutsuuko keskustelunavauksia provokaatioiksi vai tiedotteiksi, mutta mielestäni Anttila käyttää termiä "sukupuolineutraali" harhaanjohtavalla tavalla tässä yhteydessä - Vasu2017 ja Ops2016 eivät tuollaisia sukupuolen kiistämiseen ("tyttöjä ei saa kutusua tytöiksi eikä poikia pojiksi") johtavia määräyksiä sisällä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #31

Tuossa kohdassa Anttilan sanomisissa voi olla tiettyä epätarkkuutta (mahdollinen viittaus suoraan opintosuunnitelmiin). Olen nähnyt myös virallisista lähteistä tulleita esityksiä, joissa mielestäni käsitellään sulupuolierojen neutralointia jo turhankin vauhdikkaasti (en muistä nyt lähdettä), mutta uskon että varsinaisissa opetussuunnitelmissa ja vastaavissa näin pitkällä ei ehkä vielä olla. Anttila on joka tapauksessa oikeassa siinä, että tässä asiassa kannattaa olla varuillaan. Minun mielessäni kouluissa pitäisi juhlia sekä kahden sukupuolen erilaisuuta että sukupuolirioolien moninaisuutta. Tämä tietenkin sopivissa ikäryhmissä ja sopivalla tavalla. Murrosikäiset kipuilevat sukupuoli-identiteettinsä kanssa joka tapauksessa (niin normibinääriset kuin muutkin, ja tietenkin vielä enemmän muut), joten viisasta opettajaa kaivataan. Pojat olkoot poikia ja tytöt tyttöjä, ja osa vaikka molempia. Opettajat opettakoot suvaitsevaisuutta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tuo feminismin eri aaltojen ero on tosiaan relevantti asia, joka liittyy myös Anttilan viittaamaan "identiteettipolitiikkaan" ja sen nousuun.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Feminismin kehityshistoria liittyy nimenomaisesti Sirkka-Liisa Anttilan poliittiseen uraan, hän on nimittäin toiminut Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtajana vuosina 2007...2015. Hänen aikakaudellaan naisjärjestöt keskittyivät naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön ja Anttilan lausuntotiedotteessaan mainitseman palkkaeron supistamiseen.

Sukupuolierojen korostamisen sijasta nykyfeminismissä painottuu intersektionaalisuus identiteettipolitiikan ytimenä :)

Itselleni nämä feminismin eri aallot eivät tuota näkökulmaongelmia, koska niitä voi kaikkia tarkastella samaan aikaan ilmenevinä sukupolvikokemuksina.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #30

Itse tarkkailen asiaa ehkä siitä näkökulmasta, että kaikkinainen vähemistöjen tai muuten huonoon asemaan jääneiden (esim. naiset) puolustaminen on ok. Hanke menee liian pitkälle silloin, kun aletaan kehittää erityisiä teorioita sortajista, ja hyökätään heitä vastaan, ilman että kyse olisi jostain aidosta konkreettisesta sortokampanjasta. Vierastan myös sellaista relativismia, jossa ihmiskunnan kootut viisaudet ja hyviksi koetut menettelytavat yritetään lyödä maan rakoon ja korvata jollain pidäkkeettömän anarkian tapaisella. Tuollainen johtaa vain kaaokseen ja uusiin vanhat korvaaviin tyrannioihin. Näissä kohdin uusimmat feminismin aallot (tai niiden ääriosat) ovat jo ylittäneet minun mielestäni järkevyyden rajat. Sama koskee myös tämän päivän postmodernisteja ja muita vastaavia liikkeitä.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #33

Anarkiallakin on sijansa moniarvoisessa yhteiskunnassa mukavuudenhalun kyseenalaistajana esimerkiksi - Suomessa jo tänään aikaisemmin toisessa yhteydessä mainitsemani tosiasiallinen valtiosääntö kompleksisuudessaan estää vähemmistödiktatuurin toteutumista yhteiskunnallisena normia. Poliittiset suunnanmuutokset toteutuvat siis hitaasti huolimatta julkisen keskustelun kiihkeydestä...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #38

Elämän tulee olla vapauden ja järjestyksen välistä vuoropuhelua.

Suomessa perustuslakia on käsitelty viime vuosikymmeninä ehkä vähän turhan kevytmielisesti. Se oli ensin vuosikymmenet stabiili, mutta nyt sitä on muuteltu tai sen rajoja koetelllaan tavan takaa, ja eri osapuolet hankkivat erilaisia "dosentteja" puolustamaan omia selvästi joidenkin toisten näkemyksistä poikkeavia näkemyksiään.

Yhdysvalloissa presidentillä on vahva rooli, mutta järjestelmä on sellainen, että Trumpinkaan tapainen ajatuksiltaan vallaton presidentti ei kykene sitä yhdessä kaudessa muuttamaan. Ehkä Suomessakin voisi olla joitain vastaavia tuplavarmistuksia, hieman enemmän kuin nykyisin.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kansanedustaja Anttila piirtää selvästi oman kuplansa, mistä sitten voi huudella, ei suinkaan käydä moniarvoista keskustelua.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Minusta hän ojensi kättä kuplasta kuplaan. Ei huutanut missään kohdassa (Uuden Suomen artikkelissa). Vai huusiko?

Hyvä ja neutraali keskustelun avaus minun mielestäni. Jostain kohtaa rintamalinja pitää ylittää.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Sekö on "kädenojennus" ja "neutraali keskustelun avaus", että hoetaan asioita (mm. "sukupuolineutraali" kasvatus ja opetus sekä päiväkodeissa että peruskouluissa), jotka eivät pidä paikkaansa, kuten kirjoituksessa osoitetaan? Tähän päälle vielä populistinen hokema "punavihreästä vasemmistosta", mistä on saatu kuulla kyllästymisiin saakka vuosien ajan eräältä suunnalta. Tästä puuttuu vielä "fillarikommunistit", "kulttuurimarxilaiset" ja "kommunistit" ym.

Pidän äärimmäisen huolestuttavana, että noin kokenut maltillisena tunnetun puolueen kansanedustaja heittäytyy tietämättömäksi mm. tasa-arvolakia ja sukupuolitietoista lähestymistapaa koskevista tosiasioista.

Tapa, jolla Anttila lähestyy mainitsemiaan asioita, on o-populististen tahojen käyttämä taktiikka hokea hokemistaan omaa sanomaansa, joilla yritetään peitota faktat.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #19

Ei hän tainnut hokea (toistella) mitään. Sulupuolineutraali kasvatus on mielestäni ihan neutraali termi, jolla asioista voi keskustella. Sellaisiakin mielipiteitä on esiintynyt, että tyttöjä ja poikia ei pitäisi noilla nimillä kutsua, joten tämän asian kommentointi on ihan ok.

Jos et pidä temistä "punavihreä vasemmisto", ehkä voit ehdottaa luontevampaa termiä tilalle. (Minusta pelkkä "punavihreät" ajaisi saman asian, mutta ei tuo pidempikään ilmaus minussa mitään tunteita herätä.) Tuohon ryhmään on kuiienkin voitava viitata, joten joku temi tarvitaan. Anttila käytti samoja termejä, joita muutkin ovat yleisimmin käyttäneet. Ei varmaankaan tarkoittanut haukkumasanoiksi, vaikka itse onkin eri leirin kasvatteja, ja eri mieltä joistan (joidenkin) "punavihreiden" lanseeraamista ajatuksista.

Termin "kulttuurimarxilaiset" mainitsin jo itsekin. Se on ihan aito aatehistoriallinen termi. Parempiakin voi ehdottaa käyttöön, mutta tuo kuvaa yhden näkökulman asiaan (ja yhden historiallisen jatkumon) hyvin. Muut mainitsemasi ovat jo huonompia tässä keskustelussa käytettäviksi ("fillarikommunisti" on turhan vitsikäs, ja pelkkä "kommunisti" ei oikein liity asiaan).

> heittäytyy tietämättömäksi mm. tasa-arvolakia ja sukupuolitietoista lähestymistapaa koskevista tosiasioista

Mikä meni pieleen? Kaikki hänen sanomansa ei varmaankaan viitannut virallisiin opintosuunnitelmiin yms., mutta osui minusta hyvin tällä hetkellä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

> hokemistaan omaa sanomaansa, joilla yritetään peitota faktat

En tosiaan havainnut hänen sanoissaan hokemista enkä faktojen peittoamista. Mielestäni kyse oli enemmänkin avauksesta, jolla tietyt asiat haluttiin tuoda päivänvaloon, asiallisen ja sivstyneen keskustelun piiriin, välttäen leimakirveiden heittelyä. Sille ei tietenkään mitään voi, että joihinkin heitetyt väitteet voivat osua kipeästikin. Mutta tämä on normaalia, hyväksyttävää ja toivottavaakin asiapitoisessa keskustelussa. Toivottavasti keskustelu jatkuu asiallisena, ilman leimakirveitä ja keskustelijoiden motiivien mustamaalausta.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Missä kohtaa "neutraali"?
Ei mielestäni missään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #21

Ei tietenkään neutraali siinä mielessä, että hän kertoo asioihin oman näkökulmansa. Hyvä niin, ja hyvä avaus avoimelle keskustelulle. Hän oli mielestäni riittävän neutraali siinä mielessä, että puhui asiasta mahdollisimman neutraalein termein, yrittämättä leimata vastapuolta mitenkään erityisesti. Erilaiset mielipiteet ovat siis ok, ja neutraali, sivistynyt ja leimakirveetön yhteiskunnallinen keskustelu toivottavaa. Tässä Anttila onnistui mielestäni hvyin, vaikka aihepiiri onkin aika arka.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #23

Saahan hän kertoa kantansa, mutta edelleen olen sitä mieltä, että pysyköön siellä sikatalouden piirissä mistä varmaan tietää enemmän.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #25

On hänellä huomattavasti kokemusta myös politiikasta. Pidän hänen tätä avaustaan huomattavan hyvänä poliittisen keskustelun avauksena.

Viime aikoina eduskunnan jättävät kansanedustajat ovat puhuneet paljon edunkunnan nykyisestä huonohkosta kesksutelutyylistä. Anttilan puheenvuoro edustaa mielestäni sitä parempaa tyyliä, jota noiden eduskunnan jättävien edustajienkin oletan kaivanneen. Toisten nimittelyä, arvojen kyseenalaistamista, polarisointia, henkilöistä irtisanoutumista yms. on jo nähty liikaakin. Keskustelu asiakysymyksistä asiakysymyksinä on paljon fiksumpaa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #25

"pysyköön siellä sikatalouden piirissä"

..on sekin melko halventavaa. Parempaa keskustelua tässä kaivattaisiin eikä toisten haukkumista. Muutenkaan en usko siihen, ettei voisi keskustella aiheisiin, joista tietäisi vähemmänkin. Hyvä että sanoit sentään että saa kertoa kantansa, vaikka sen jälkeen tulisikin vähättelyä.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #32

"..on sekin melko halventavaa"
Miltä osin halventavaa, eihän sikataloudessa ole mittään pahaa, sehän on suuresti arvostettu maatalouden ala.
Ja toki vaikka asioista tietäisikin vähemmän voi kommentoida, mutta kannattaisi kuitenkin pysyä siinä asioiden todellisuudessa, eikä vääristellä niitä.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #34

En usko hänen tietoisesti vääristelleen "asioiden todellisuutta". Voin toki olla väärässäkin.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski Vastaus kommenttiin #42

Itse en usko, että olisi "vahingossa vääristellyt" asioita.
Tietää varmasti mistä puhuu, mutta lukee tasa-arvolakia valikoiden ja asioita vääristellen.
Törkeää kansanedustajalta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Minnusta Sirkka-Liisa Anttilan avaus on ihan ok. Tuota asiaa on vaikea avata ilman, että astuu hieman joidenkin varpaille. Hän kertoi tietävänsä, että sohaisee muurahaispesään, ja toivoi, ettei leimakirveitä heiteteltäisi liikaa. Hänen sanomansa on "tolkun" asiaa, mikä voi titetenkin toisten korvissa kuulostaa myös äärikonservatiiviselta öykkäröinniltä. Mutta hän siis toivoi asiallista keskustelua, ja toivottavasti muut kunnioittavat tätä toivetta.

> Mitä kaikkea merkitsevät termit ”punavihreä vasemmisto” ja ”identiteettipolitiikka”?

Punavihreällä vasemmistolla oletan hänen viittaavan yksinkertaisesti kolmeen tuohon ryhmään kuuluvaan puolueeseen (joista demarit ovat kai lievemmin hänen kuvaamillaan linjoilla), tai ehkä vain yhteiskunnalliseen ilmiöön, joka ei liity kovin vahvasti puolueisiin, mutta selvästi kumpuaa tästä suunnasta. Ei siis mitään erikoista tässä termissä, ellei koko "punavihreä" sanaa koeta loukkaavaksi.

Identiteettipolitiikka on aatehistoriallinen termi, jota Anttila käytti minusta riittävän tarkasti, vaikka koko ala onkin aina epätarkasti määritelty. Ollaan siis aihepiirissä, johon kuuluvat myös termit "postmodernismi", "kulttuurirelativismi" ja jopa "kulttuurimarksismi" (joka linkkaa tätä aihepiiriä vasemmistolaisuuden historiaan). Anttilan tyylisen perinteisiinkin arvoihin nojaavan ihmisen näkökulmasta tuo koko kulmakunta voi näyttää Maon punaista kirjaa heiluttavalta yli-intoiselta nuorisojoukolta. Tässä mielessä kyse on ideologisesta muoti-ilmiöstä, jolla on kyllä pitkät juuret, mutta joka on nyt taas nostanut päätän uudessa muodossa. Anttilan analyysi, jonka mukaan jotain tällaista nousisi tällä hetkellä mm. yliopistojen piiristä on selvästi oikea. Kyse on vai siitä, miten arvotamme ja nimitämme noita yhteiskunnan liikahduksia.

> Riittää, että sanoo liian monta suvaitsevaa sanaa elämän monimuotoisuuden puolesta.

Tuo meni hieman yli. Selvästikin Anttila kehotti erilaisten näkemysten aitoon suvaitsemiseen. Vaikka Anttila on konservatiivinen, en mitenkään voi lukea hänen sanoistaan, että hän jotenkin haluaisi leimata esimerkiksi sukupuolivähemmistöjä puolustavat jotenkin negatiivisesti. Mutta varmastikin hän haluaa toppuutella ylilyöntejä tuohon suuntaan, kuten esimerkiksi mahdollista (mutta jo myös kiistettyä) halua poistaa jako poikiin ja tyttöihin kokonaan kouluista. Itse suhtaudun asiaan niin, että on selvää, että (biologinen) perusjako on tytöt ja pojat, mutta tämä ei mitenkään sulje pois sitä, että myös muut kategoriat pitää ottaa huomioon. Samaa suvaitsevaisuutta eri suuntiin kuin monessa muussakin asiassa.

> ”Identiteettipolitiikkaan” viittaaminen suomalaisessa poliittisessa elämässä on heikoille jäille lähtemistä.

Aivan, mutta Anttila teki näin tahallaan, nostaakseen esiin järkevää keskustelua aiheesta.

> Kansanedustaja Anttila on aivan muulla, kuin moniarvoisen keskustelun asialla. Anttilan kourasta löytyvät oikeistopopulistiset leimakirveet ja moukarit, joilla raivataan tietä suomalaisessa mielenmaisemassa.

Minusta tuntuu, että olet tässä itse jotenkin kärjistämässä keskustelua ja leimaamassa toisia asiattomilla leimoilla. Eikö Anttilan keskustelunavaukseen voisi ihan oikeasti suhtautua niin, että hänelle vastattaisiin hillittyyn sävyyn, asiakysymyksiin keskittyen (ei siis henkilöihin), kertoen mikä hänen kannanotossaan on hyvää ja mikä huonoa.

Tämä tällä kertaa, koska pituutta postaukseen kertyi jo liikaakin. Perusviestini on siis se, että jos joku haluaa asiallista keskustelua, eikö hänelle voisi sitä tarjota. Tämä olisi koko yhteiskunnan etu. Anttila arvasi, että leimakirvestä tulee. Ehkä sekin sallitaan, mutta ensimmäisen tunnekuohun jälkeen, eikö olisi hyvä keskustella itse asiastakin.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

"Hän kertoi tietävänsä, että sohaisee muurahaispesään, ja toivoi, ettei leimakirveitä heiteteltäisi liikaa. "
Toivoi ettei leimakirveitä heitellä ja heittelee niitä itse.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En havainnut ensimmäistäkään hänen heitäämäänsä leimakirvestä. Termin "punavihreä" käytöstä jo keskusteltiin. Voi olla että joku kokee tuon termin jotenkin leimaavana. Mutta niin kauan kun neutraalimpaakaan termiä ei ole, tämä termi viitatkoon tuohon kulmakuntaan, josta esimerkiksi nuo identiteettipolitiikkamaiset ajatukset kumpuavat.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #24

Olen täsmälleen samaa mieltä.
Olen keskustellut (lyhyesti) Anttilan kanssa perustulosta. Kyllä, hänellä on taipumus sanoa sanottavansa aika voimakkaasti. Mutta jos jättää tahallisen rivien välistä väärin lukemisen, niin kyllä hän jättää tilaa keskustelulle. Ei hän silti varmaankaan ole ihan helppo tapaus vastustajaksi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Hyvä on, jos tyttöjä saa koulussa edelleen kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi. Päätellen siitä, miten innostuneita kommentteja Anttila sai lausuntoonsa, epäselvyyttä tästä on monille ollut.

Kyllähän mm. sukupuolineutraalit vessat, tyttöjen ja poikien yhteiset liikuntatunnit viittaavat siihen, että sukupuolieroja pyritään häivyttämään.

Tietääkseni Turussa bussikortista poistetaan sukupuoli-identiteettiä koskeva maininta, jonka avulla kuljettaja saattoi tarkistaa, että lipun käyttäjällä oli ainakin sama sukupuoli kuin lipun ostaneella. Näin jotkut toisen lipulla matkustavat voitiin paljastaa.

Onhan tällaisista toimenpiteistä hyötyä muunsukupuolisille, mutta ilmeisesti (?) melko pienen vähemmistön ehdoilla tehdään suuria muuutoksia enemmistön elämään ja ajattelutapoihin.

Joku voi pitää "vihervasemmistoa" loukkavana terminä, muttta useimmille se kertoo sen poliittisen ilmansuunnan, josta sukupuolineutraalisuutta koskevia ehdotuksia on tehty. Politiikassa ja yleisessä kielenkäytössäkin viljellään eri mieltä olevista (ryhmistä) usein vähemmän mairittelevia termejä. Ei sinänsä mukavaa, mutta kuuluu nähtävästi ihmisluontoon.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen

" Näin jotkut toisen lipulla matkustavat voitiin paljastaa."

Kuinka monta sukupuolimerkinnän puuttumiseen perustuvaa petosta Pihlanto ajattelee Turussa tästä eteenpäin tapahtuvan? Tämänkaltainen vilunki lienee ollut ja tulee edelleenkin olemaan samaa sukupuolta ulkoisesti edustavien ihmisten erityisoikeus.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

En ryhdy tätä arvioimaan. Solonen sen tuntuu tietävän muutenkin.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Lisää Anttilan kouhkaamista.
Iltalehti "Kansanedustaja kyllästyi poliittiseen korrektiuteen: ”Miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi - mistään ei voida enää keskustella ilman, että joku loukkaantuu”

"Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila syyttää ”suvaitsevaisuuden järjettömyydestä” punavihreää yliopistomaailmaa ja mediaa."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/20180915220120...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Noiden lainausten kanssa pitkälti samaa mieltä. Positiivista "kouhkaamista" siis. ;-)

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Mitä kukakin sitten pitääkään "positiivisena"...

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

""Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila syyttää ”suvaitsevaisuuden järjettömyydestä” punavihreää yliopistomaailmaa ja mediaa."
"

No tuo vain on ensi merkki että USAn, Australian ja mm. monen EU-maan meno saapuu Suomeenkin - tavallaan aikakin. Suomessahan kaikki tapahtuu muutaman vuoden muita jäljessä. Yliopistomaailmojen tietyn osan punavihreydestä käytävä keskusteluhan on ollut vuosikausia esim. jenkeissä käynnissä. Siellä on meno paljon päättömämpää, mutta toisaalta eri tahoilla selvästikin on hyvin vahvoja mielipiteitä eli kärjistymistä tuskin voi estää. Median osalta keskustelu ns. "punavihreydestä" on ollut pieneltä osin Suomessakin esillä, mihin liittynee osin sekin että niin suuri osa mediaväestä tilastojenkin mukaan on punavihreää eli sen näkyminen tietenkin on odotettuakin - olisi täysin odottamatonta mikäli se ei näkyisi uutisoinnissakin.

Tähän mm. perussuomalaiset voivat sitten pureutua kritiikillä kunnolla, koska why not (kun se ei muita ole kiinnostanut):

"Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista kolme neljästä kannattaa vihreitä tai vasemmistoliittoa "
https://www.suomenuutiset.fi/nyt-se-on-tutkittu-jo...
Mikäli tuollainen ei uutisoinnissakin näkyisi, niin se olisi hyvin outoa. Eihän tietenkään voi määrätä tiettyjen puolueiden kannattajia opiskelemaan journalistiikkaa/viestintää, mutta pitää ymmärtää vaikutus ja osata olla mediakriittinenkin (siihenhän meitä muutenkin kannustetaan, onneksi).

Anttila sitten on siirtynyt vain persujen teeseihin kuten on käynyt pitkälti maahanmuuttokeskustelussakin eikä pelkästään kepun edustajien kohdalla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Olisi tosiaan toivottavaa, että tuo meno ei rantautuisi Suomeen. Joissain Pohjois-Amerikan yliopistoissa suuntaus on muuttunut radikaalisti noiden uusien trendien myötä, ja moni katsoo, että lukuisien yliopistojen asema neutraaleina tieteellisinä opinahjoina on kärsinyt. Toivon että Suomessa ollaan hieman maanläheisempiä, eivätkä nuo laineet lyö aivan noin korkealle.

Ehkä vastaliike tulee sitä kautta, että opiskelijat äänestävät jaloillaan. Ainakin Evergreen State Collegessa on kuulemma uusien hakijoiden määrä pudonnut radikaalisti. Myös professoreiden piirissä on virinnyt yliopistojen yksipuolistumistamista vastustavaa liikehdintää, esimerkkinä Heterodox Academy.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #39

"Olisi tosiaan toivottavaa, että tuo meno ei rantautuisi Suomeen. Joissain Pohjois-Amerikan yliopistoissa suuntaus on muuttunut radikaalisti noiden uusien trendien myötä, ja moni katsoo, että lukuisien yliopistojen asema neutraaleina tieteellisinä opinahjoina on kärsinyt."

------------------------------------

No korjaan kirjoitustani (mikäli väärinkäsitys jäi) siinä mielessä etten todellakaan halua että tuo meno rantautuisi Suomeen. Epäilen vain että tietyiltä osin se voi niin tehdäkin ( toivottavasti/luultavasti huomattavasti lievempänä ). Olen seuraillut Pohjois-Amerikan menoa vuosia ja huolestuttavaltahan tuo vaikuttaa.

---------------------------
"Ehkä vastaliike tulee sitä kautta, että opiskelijat äänestävät jaloillaan. Ainakin Evergreen State Collegessa on kuulemma uusien hakijoiden määrä pudonnut radikaalisti. "

Tuo on enemmän toivottavaa USAssa ja monissa muissa maissa. Suomessa nyt valintamahdollisuudet ovat aika mitättömät.

Ihan järkeväähän tuo vastareaktio on:
https://en.wikipedia.org/wiki/Heterodox_Academy
""When nearly everyone in a field shares the same political orientation, certain ideas become orthodoxy, dissent is discouraged, and errors can go unchallenged."

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #43

Jostain ymmärsin, että Suomekin yliopistoissa tuollaista liikehdintää tai ainakin asenteita jo olisi. Tuskin kovin merkittävää vielä. Poliittisessa radikaalissa liikehdinnässä mennään kai hieman edellä (esim. antifa).

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"- Itse en kerta kaikkiaan ymmärrä, enkä kyllä usko suomalaisten enemmistönkään ymmärtävän, miksi lasta ei saisi sanoa tytöksi tai pojaksi."

Minäkään en ymmärrä tällaista kieltoa (kuka lienee sitten tällaisen kiellon asettanut?) - enkä myöskään tarvetta väkisin kasvattaa lapsesta mies tai nainen lapsen ulkoisten sukupuolitettujen ominaisuuksien perusteella...

"Kysymys lapsuuden transsukupuolisen identiteetin
säilymisestä aikuisuuteen ratkeaa tavallisimmin
10 ja 13 ikävuoden välillä, jolloin ulkoiset
sukupuoliominaisuudet korostuvat, seksuaalinen
kiinnostus voimistuu ja ympäristön erot
sukupuolten kohtelussa lisääntyvät. Tällöin
myös osalle heistä, jotka lapsena identifioivat
itsensä ulkoisten sukupuoliominaisuuksien
mukaisesti, alkaa kehittyä transsukupuolinen
identiteetti. Murrosikä näyttääkin olevan
transsukupuolisen identiteetin kehityksen
kannalta kriittinen ajanjakso, jona varhain alkanut
kehitys vakiintuu tai myöhemmin vakiintuva
kehitys alkaa "

https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo12102

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset