Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Kirkko ja tasa-arvon aakkoset – Naispappeja syrjitään edelleenkin

Kirkolliskokous päätti tänään äänin 59-46, että kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Päätös antaa varsin konkreettisen todisteen siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki ei velvoita kirkkoa muuttamaan omaa käsitystään avioliitosta. Tasa-arvoisen avioliittolakiin johtaneessa kansalaisaloitteessa tehtiin selväksi, että tavoite on mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkimiset, ei suinkaan kirkollisia vihkimisiä. Tämä tavoite myös toteutui ja avioliittolain 16 § jäi edelleenkin voimaan, kuten luvattiin.

Kaikista realiteeteista huolimatta tasa-arvoista avioliittolakia vastustaneet poliitikot ja aktivistit kehtaavat vieläkin pitää yllä täysin paikkansa pitämätöntä myyttiä tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista kirkkoon, joka ei voisikaan enää näyttää homoille ja lesboille tietä kaapin suuntaan.

No, voiko vai eikö voi? Miten on?

Toisaalta kirkolliskokouksen avioliittoasiaa koskevan päätöksen äänestystuloksen 46 ääntä kertovat omaa tarinaansa kirkon (!) päättäjien keskuudessa tapahtuvasta muutoksesta, mikä on puhtaasti kirkon sisäinen asia.

Kirkko on maallisin silmin tarkasteltuna varsin ”mielenkiintoinen” tapaus. Naiset ovat kelvanneet papeiksi 30 vuoden ajan mutta edelleenkin naispapit joutuvat elämään syrjivän arjen keskellä.

Tulee mieleen, että pitäisikö kirkon ensin aloittaa tasa-arvon aakkosista?

Lue:

”Ryhmä naispappeja vaatii piispoilta toimia syrjintää vastaan – ”Naisten pappeutta vastustetaan sekä sanoin että teoin””. HS, 11.4.2018

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Vihkimisoikeus maallisille viranomaisille ja kirkko siunatkoon ketä tykkää. Tämä olisi kaikkein yksinkertaisin tapa toimia. Miksi ihmeessä se ei kelpaa kirkolle?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Suoraan sanottuna en oikein tiedä mitä tuosta kirkosta sanoisi. Jos ei edes kykene saattamaan (lue: ei halua saattaa) omia työntekijöitään ruotuun naispappeusasiassa, mistä kirkko on tehnyt selvän päätöksensä, niin tuntuu jotenkin epäjärjellisestä nähdä kirkkoa suorastaan minkäänlaisena kelvollisena paimenena sateenkaarikansalle, joka joutuu muutenkin tavallisessa maallisessa arjessaan vielä kokemaan syrjintää. En tiedä ...

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Sateenkaarikansa jota viittaat ei ole myöskään kansanosa joka olisi asiassa jotakin yhtä mieltä. Kuten ei ole muukaan osa kirkkokansasta.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #5

Totta tosiaan, mahtaakohan olla jopa niin, että suurin osa sateenkaarikansasta on varsin pitkän matkan etäisyydellä kirkosta ja siihen on syynsä, jotka eivät liene epäselviä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Miten voi laittaa uskon ja tasa-arvo pykälät keskenään samalle viivalle ?

Kirkon opin perusta ei ole maallisessa lakipykälissä vaan dogmissa joka on ev lut kirkon tapauksessa raamatussa. Tästä syntyy ongelma kun yritetään tunkea valtiokirkon perusteisiin maallista vallan käyttöä.

Miksi vanhanaikainen vihkikäsitys on ongelma joillekkin ? Kuka ei pidä siitä niin lähteköään seurakunnan jäsenyydestä. Ei se ole vaikeata.

Kirkko olisi pitänyt aikaa sitten jakaa kahtia. Nyt vain yritetään olla huomaamatta virtaheppoja sakastissa siihen asti kunnes viitta ja tikari leikkejä on leikitty tarpeeksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Minusta on tärkeää, että kirkon teologia on elävää ja toimivaa. Kirkon dogmi on toki raamatussa, mutta raamattuun kirjattu uusinkin teologinen käsitys on jo liki kahden vuosituhannen takaa.

Oppi ei tietenkään saa olla samanlaista kuin se oli Jeesuksen aikaan.

Naispappeus oli kirkolle iso muutos, kolmekymmentä vuotta on harjoiteltu. Vieläkään emme osaa. Kirkko on jakautunut tässäkin asiassa: Luther-säätiön väki on ollut järkähtämätöntä. Nyt elelevät ihan omillaan.

Kirkko muuttuu, parin vuoden kuluttua kirkolliskokouksen voimasuhteet ovat toisin päin: kirkko astuu nykyaikaan. "Miksi vanhanaikainen vihkikäsitys on ongelma joillekkin ?", kysyit. Miksi uuden avioliittolain hyväksyminen sitten on ongelma joillekin? Jos ei pidä siitä, Luther-säätiössä on tilaa.

Kirkko on jakaantunut moneen kertaan. Ääriopit ovat aina luisuneet valtakirkon piiristä. Niin käy tälläkin kertaa.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Itse en ole koskaan kuulunut kirkkoon, joten en osaa ottaa kantaa kirkon sisäisiin asioihin.

Itseäni kummastuttaa se, että monet kuuluvat kirkkoon ainoastaan kirkon tarjoamien juhlien takia. Olen ollut kaksissa täysin maallisissa häissä, jotka olivat todella kauniita ja juhlallisia. Toisissa häissä maistraatin vihkijä tuli juhlapaikalle vihkimään, toisessa tapauksessa vihkiminen tapahtui maistraatissa, ja juhlapaikalle saapui Vapaa-ajattelijoiden kautta tilattu juhlapuhuja. Olen nähnyt myös todella kauniita nimiäisiä ja hautajaisia, joissa ei ole ollut pappia lähimainkaan.

Toisaalta olen ollut kirkkohäissä, joissa pappi haukkui koko juhlaväen pystyyn. Juhlakansa tuijotti silmät suurina, kun pappi rähisi, että olemme kokoontumeet ivaamaan ja pilkkaamaan hääparia, ja vahingoniloisina odotamme avioeroa.

Jos ainoa syy pysyä kirkon jäsenenä on nämä juhlat, kannattaa miettiä uudelleen.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Kaitsu Terve!

Suurimman Kirjan erikoisuus onkin siinä, että 2000 vuotta sitten kirjoitettu ei vaadi päivitystä, vaan on aina ulkopuolella ajan.

aika on lyhyt
aika on iankaikkinen

- jos käsitteet olisivat samojen, aikaan suhteessa olevien lainalaisuuksien alaisia, ja muutostarpeessa, ei voitaisi puhua Jumalan sanasta.
Silti ne ovat ajassa ja paikassa! Juuri täällä tänään!

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Melkein täytyy olla kiinni hengellisessä, tunteisiin asti ulottuvalla tasolla, jotta voi käsittää, ettei vanhanaikaisuudella ja uudenaikaisuudella ole mitään tekemistä perimmäisen totuuden kanssa. Ne joko ovat tai eivät ole - iankaikkisesti kumpaakin.

Juuri totuus-suhde Kristuksessa on tärkein. Why?

.
Koska Jumala on henki,
....ja ne jotka .......palvelevat häntä hengessä ja totuudessa.
... ei mitään mahdollisuutta kaupan käyntiin.
.

Kuinka ihminen voisi lukea Jumalalle madon luvut?
- Istu hiljaa siinä nurkassa, kunnes sanon, että saat puhua,
ja sitten sanon mitä saat puhua!

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Mitä tulee naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon pappisviran suhteen, on kirkko tehnyt asiassa päätöksen jo vuonna 1986. Kyse on siis kirkon (ei maallisen vallan) omasta tasa-arvopäätöksestä, mitä se ei selvästikään kykene panemaan täytäntöön, vieläkään yli 30 vuoden jälkeen.

=> Mitä kauheuksia sateenkaarikansa sitten joutuu kokemaan kirkon sisällä? Onko järkeä ottaa vastaan yhtäkään iskua, joka tulee jonkun maallisin silmin täyden pöntön papin tai muun työntekijän suusta, kun iskuja tulee maallisessakin todellisuudessa? En tiedä sanoa, kuten edellä olen todennut. Asiahan on tietysti jokaisen omassa päätäntävallassa.

Ja tosiaankin, ei maallinen avioliittolainsäädäntö velvoita kirkkoa mihinkään avioliittokysymyksessä. Avioliittolaki edelleenkin toteaa (16 §):

"Sen lisäksi, mitä vihkimisestä säädetään 15 §:ssä, kirkollisen vihkimisen muut ehdot ja muodot määrää se uskonnollinen yhdyskunta, jossa vihkiminen toimitetaan."

Ja niitä virtahepoja sakastissa todellakin on. Voin todistaa omin silmin nähneenä ja kuulleena 2000-luvun alkupuolella. Olin kuulemassa kappalaisen ja kirkkoherran naispappeutta ruotivaa keskustelua ennen jumalanpalveluksen alkua, missä naispappeutta puolustava arkkipiispa haukuttiin sammakoksi ja sitten tietysti rukoiltiin. Oli lievästi sanottuna "erikoiset tunnelmat" mennä urkuparvelle soittamaan ja laulamaan.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kuten Louekoski ilmeisesti tietää on kirkko Jumalan sanan perustalle rakennettu instituutio. Kirkon pyrkimyksenä kaiketi vieläkin on julistaa Jumalan iätipysyvää Sanaa. Näin olen ymmärtänyt, vaikka muunkinlaisia käsityksiä voi asiasta syntyä.

Miten Louekoski näkee asian?

Onko kirkon tehtävä lähinnä paapoa sateenkaari- ym. 'kansan' sukupuolisia mielihaluja? Vai onko tehtävä sittenkin julistaa Jumalan evankeliumia ja totuuden sanaa?

Kysynkin blogistilta suoraa vastausta kirkon perimmäiseen missioon. Omantunnon kysymys tämä on, joten jätä vastaamatta, jos siltä tuntuu.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #10

Ns. "Jumalan iätipysyvään Sanasta":

On varsin hyvin tiedossa, että se on kokoelma ihmisten valikoimista "pyhiksi luokitelluista" kirjoituksista, missä yhteydessä on huomautettava kahdenasteisesta "astian mausta":

- Jos Jumala/Pyhä Henki on inspiroinut nämä tekstit, on se tapahtunut epätäydellisen ihmisen välityksellä => teksti on epätäydellinen ja "välittäjänsä" makuinen, ei siis suoraan Jumalan/Pyhän Hengen antama.

- Jos Jumala/Pyhä Henki on inspiroinut Raamatun tekstikokoelman valikoimista, on se tapahtunut epätäydellisten ihmisten välityksellä => tekstikokoelma on epätäydellinen ja kaikkien "valikoijiensa" makuinen (huom. "astian maku" on kumuloitunut), ei siis suoraan Jumalan/Pyhän Hengen antama.

;-)

Sanotaan nyt vaikka silleen, että kirkon tehtävä on julistaa kaikille luoduille evankeliumia eli ilosanomaa (vrt. Jeesuksen antama lähetyskäsky) mutta jo alusta lähtien kirkko oli myös diakoniaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien keskuudessa harjoittava yhteisö, kuten Marttilakin varsin hyvin tietää.

Siispä, voidaan sanoa, että seurakunnan synnystä (eli helluntain Pyhän Hengen vuodatuksesta) lähtien kirkon tehtävässä on saumattomasti yhdistynyt eläminen ihmisten, erityisesti kaikkein heikoimpien, keskuudessa tukea tarjoten ja sen kautta omalla elämällä evankeliumin julistaminen (vrt. "nahkakantinen evankeliumi).

Pelkkiä Raamatun jakeita toisille latelevat (vrt. Raamatulla päähän lyöminen) kristityt ovat siis pahasti harhassa ja poispoikenneet kirkon alkuperäisestä missiosta.

Jos omat veriruskeat synnit anteeksi joka päivä saavalla ja kristityksi itseään kutsuvalla ei ole mitään halua suhtautua myötätuntoisesti eritoten heikoimmassa ja halveksituimmassa asemassa oleviin lähimmäisiinsä, ei hänen hokemillaan sanoilla, vaikka ne sanat olisivat suoraan Raamatusta, ole mitään merkitystä.

Edellinen nyt on tällaista varsin arkista ajattelua ja puhtaasti teoreettista pyörittelyä esim. sen perusteella, mitä on mm. koulussa opetettu uskonnon tunneilla.

Ja jälleen kerran, miksi sateenkaarikansa nähdään pelkästään "sukupuolisten mielihalujen" kautta. Miksi?

Senhän olen jo todennut, että kirkon ei ole pakko "kaitsea" esim. sateenkaarikansaa, jos se ei halua. Maallinen lainsäädäntö tämän varmistaa, sillä kirkko on uskonnollinen yhdyskunta. Ja asettaisinpa suuren kysymysmerkin sen kohdalle, että onko naispappeja edelleenkin syrjivällä kirkolla mitään edellytyksiä "kaitseakaan" sateenkaarikansaa …

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #12

Rakas Vesa-Matti, on totta ja aina totta, ettei täällä astian mausta pääse.
Yhtälailla on totta, että sateenkarikansa nähdään siihen projisoitujen "sukupuolisten himojen kautta" eikä sillä tavoin, kun se itse kokee kiintymyksensä.
.Seuraava kappalekkin, jonka kirjoitat veriruskeista synneistä on totisinta totta.
.Ja Raamatunlause-automaatteja riittää aina,
kun alkutaipaleella olevia on aina.
ja nahkakantinen evankeliumi minuakin miellyttää!
.
..Mutta sitten tulee se, että Hän ei ole kuitenkaan minkään
ihmisymmärryksen luomus. Ja hän vain on sitä mitä on!

Mitä se tarkoittaa homoseksuaalille?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Itse kuuluin aikanaan suomen evankelis luterilainen kirkkoon. Erosin siitä joskus 90 luvulla erinäisistä syistä. Tasa-arvon puute oli yksi. Tietenkin se, että jumalaa ei ole vaikuttaa myös käsitykseen kirkon tarpeesta.

Sinäkin yleensä puhut ilmeisesti suomen evankelis luterilaisesta kirkosta. Tämä on kuitenkin hyvin uudistusmielinen ja tasa-arvoinen kirkko. Meillä on muitakin kirkkoja. Esim ortodoksit ja vaikka islamilaiset kirkot. Ne eivät ole vähääkään uudistusmielisiä eivätkä tasa-arvoisia. Muutamia ortodokseja osallistuu näihinkin keskusteluihin mielellään. Eivät he samoja uudistuksia vaadi omalta kirkoltaan. Tämä on hauskaa kyllä.

Kaikkia näitä kirkkoja yhdistää tietenkin se, että jumalaa ei ole ja kaikki vaatimukset elää joidenkin oppien mukaan ovat ihmisten kiusaamista valheen perusteella. Siksi kaikki esim kirkon vihkimiset ym ovat yhden tekeviä.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Jeps, ei maallinen lainsäädäntökään tunne jumalaa ...

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Eivät he samoja uudistuksia vaadi omalta kirkoltaan."

Niin mitä kirkolta pitäisi vaatia? Että kirkko suorittaisi siviilivihkimisiä? Vahvistaisi lapselle toisen äidin? Uudistaisi translain? :)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Naispappeutta, sateenkaaripappeja, tasa-arvoa. Kyllä ortodoksinen kirkkokin siihen kykenee.

Vahistaisi toisen äidin? Miksi ei toista isää?

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #17

Jonkun naisen pitäisi varmaan ensin haluta papiksi, tai jonkun pitäisi haluta että on naispuolisia pappeja, jotta voisi mielekkäästi vaatia.

Toinen isä tulee vahvistetuksi automaattisesti jo vanhalla lainsäädännöllä: synnyttäneen isän miespuolinen aviopuoliso on automattisesti isä, kun taas synnyttäneen äidin naispuolinen aviopuoliso ei ole ollut automaattisesti äiti. Mutta tämä menee entistä enemmän sivuun blogin aiheesta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #19

Synnytänyt isä on biologinen nainen. Höpöä on. Mikä erottaa feministin ja valehtelijan?

No toivon kaikkien voivan elää hyväksyttyinä ihmisinä. Erilaisia ajatuksia pitää myös hyväksyä.

Jonkun naisen pitäisi varmaan ensin haluta papiksi, tai jonkun pitäisi haluta että on naispuolisia pappeja, jotta voisi mielekkäästi vaatia

Uskomatonta olisi, että kukaan kymmenistä tuhansista ei haluaisi papiksi. Syrjintä lienee pitävän hiljaisina. Ehkä joku lutikka on sanonut noin satavuotta sitten.

Toiaaalta, mitä väliä kun kaikki on pelkkää valhetta.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Olen edelleen sitä mieltä, että lainsäädännössä kannattaisi pyrkiä yksilöllisyyteen varsinkin epämääräisten ryhmien tapauksessa. Avioliiton tapauksessa se tarkoittaisi avioliiton poistamista laista, mikä tekisi sen, että kukin voisi itse päättää sen, miten he haluavat muodostaa suhteensa oli se sitten avioliitto tai mikä tahansa liitto minkälaisessa tahansa uskontokunnassa tai vastaavassa.

Sinänsä siis tuo tasa-arvoinen avioliitto on askel väärään suuntaan tuossa mielessä, mutta toki askel oikeaan suuntaan tasa-arvon puolesta.

Naispapit taas ovat kirkon oma asia ja kirkko on vapaa tekemään omat päätöksensä. Lutikathan tosin ovat Suomessa tasa-arvoisimpia uskontoja ja jos ahdaamielisyyttä halutaan karsia, niin kannattaa muita yrittää saada edes lutikoiden tasolle.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Mitä tarkoitat "epämääräisillä ryhmillä"?

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Vähän huono sana, mutta tarkoitin ryhmiä, joista pääsee kuka tahansa helposti pois ja myös kuka tahansa helposti jäseneksi. Avioliitto on esim. sellainen. Avioliiton voi solmia ja purkaa aika vapaasti

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Minusta viisainta olisi, että kaikki, niin hetero kuin samaa sukupuolta olevien, vihkimiset voisi hoitaa maistraatissa ja sitten kirkko siunaa niiden liitot, jotka sitä haluavat/jotka kirkko hyväksyy siunattavaksi.
Ei tarvitsisi vääntää siitä kuka papeista nyt on toiminut väärin ja kuka sitten niin maan perusteellisen oikein.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Kyse onkin siitä, siunaako Jumala oman tahtonsa vastaisesti.
Ja siitä, mitä seuraa sekä vihkijälle, että vihityille siitä, että se tehdään hänen nimissään!

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

No mutta jos maistraatti vihkii ja kirkko siunaa niin silloin ei Jumalakaan vihi.
Ei ongelmaa Kirkolle, Jumalalle eikä vihkijälle.
Simple as that.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Kyse on siitä, millainen Jumala kirkolla on olemassa.
Kaapin päällä olevalle Buddhan patsaalle rinnasteinen,
elämän energia, kiertokulku,
.

vai Pyhä Jumala!
.
.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset