Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Sijaissynnytyksistä ja konservatiivipopulistien pakkomielteistä

Sijaissynnytysten salliminen on herkkä aihe, joka tuppaa toisinaan herättämään varsinkin sijaissynnytyksiä vastustavissa kiihkeitä mielialoja. Eräs silmiinpistävä piirre on keskustelun kiertyminen ”syystä tai toisesta” nimenomaan miespareihin ja ns. ”sateenkaariliikkeeseen”, mikä väistämättäkin loukkaa pakkomielteisesti kytättyjä HLBTI -vähemmistöjä mutta myös niitä tahoja, jotka tarkoitushakuisesti ohitetaan keskustelussa.

On väitetty, että sijaissynnytykset ovat olleet erityisesti samaa sukupuolta olevien parien suosiossa. Tämä on todellisuuden valossa vähintäänkin kummallinen näkemys. Toisaalta väitteen esittäjän huomioiden voi näkemyksen katsoa olevan varsin odotettavissa.

Lisäksi on väitetty, että paine sijaissynnytysten laillistamiseksi kasvaisi nimenomaan ”sateenkaariliikkeen” tavoitteiden johdosta. Perusteluksi on vedetty Sateenkaariperheet ry:n perhepoliittiset tavoitteet.

On totta, että Sateenkaariperheet ry:n tavoitteena on sijaissynnytysten laillistaminen mutta onko yhdistys pelkästään omalla asialla? Vastauksen siihen saa mainituista perhepoliittisista tavoitteista, missä todetaan seuraavaa:

Säädetään kotimainen, syrjimätön sijaissynnytyslaki

Sijaissynnytys on säädeltävä kotimaassa. Sijaissynnytyksen täyskiellosta johtuvat epäviralliset ja ulkomaiset järjestelyt aiheuttavat riskejä kaikille osapuolille. Lainsäädännön lisäksi palvelujärjestelmän tuki perheille on olennaisen tärkeä. Sijaissynnytyslainsäädännön on oltava yhdenvertainen, eikä se saa sisältää rajoituksia, jotka eivät ole lapsen edun kannalta tarpeellisia. Järjestelyiden pitää olla avoimia myös sateenkaariperheille samoin edellytyksin kuin muille. Asian valmistelu pitää tehdä perusteellisesti ja tarkastellen avoimesti kaikki vaihtoehdot.

Sateenkaariperheet ry on samassa yhteistyötä tekevässä rintamassa muiden sijaissynnytysten laillistamista tavoittelevien järjestöjen, kuten Kohtuuttomat ry:n ja Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n, kanssa. Tiedon tästäkin löytää kädenkäänteessä, jos vain haluaa. Tukea pyrkimyksille löytyy myös sekä asiantuntijoilta että tutkijoilta. Lue lisää muun muassa täältä ja täältä.

Sateenkaariperheet ry on lisäksi osa laajempaa Monimuotoiset perheet -verkostoa.

HLBTI -vähemmistöjen oikeuksia ajavat järjestöt eivät ole suinkaan jumittuneet pelkkään omaan napaansa tuijottamiseen, vaan pyrkivät aktiivisesti edistämään myös muiden ryhmien ihmisoikeustavoitteita.

Mutta.

Seuraavassa pieni kurkistus sijaissynnytysten sallimista toivovien todellisuuteen:

- ”Sijaissynnytyksen salliminen mahdollistaisi kohduttomalle äitiyden”. Turun Sanomat, 13.5.2017

- ”Kohduton Melissa haluaisi saada lapsen sijaissynnyttäjän avulla - hedelmöityshoitolaki estää”. Apu, 21.2.2018

- ”Kohduttoman unelma elää yhä”. tuima.fi, 4.7.2014

- ”Suomen laki estää Camillan sijaissynnytyksen - "Haluan synnyttää siskoni lapsen"”. Ilta-Sanomat, 20.5.2014

- ”Suomalainen Alice haluaisi synnyttää lapsen ystävälleen, mutta laki on esteenä – "On rankkaa nähdä suru ystävän silmissä"”. Mtv, 5.5.2017

jne.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tämä sijaissynnytyskysymys poikkeaa muista seksuaalivähemmistölakikysymyksistä kuten avioliitosta, adoptio-oikeudesta, äitiyslaista ja translaista siten, että muutkaan Pohjoismaat eivät ole sijaissynnytysasiassa "edenneet", vaan pitävät yllä kieltoja ja rajoituksia. Tästä voi päätellä, että huoli nuorten naisten hyväksikäytöstä sijaissynnytysasioissa on suurempi kuin oikeus käyttää sijaissynnytystä lapsettomuuden hoitokeinona.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Niin, ei kai sitä kukaan kiellä, etteikö kyseessä olisi herkkä aihe mm. eettisine kysymyksineen.

Asiallista keskustelua aiheesta on mm. edellä mainituista syistä syytä käydä ja näin todella myös tehdään niin järjestöjen kuin asiantuntijoidenkin toimesta, ks. esim.:

"Reproductive Rights, Ethics and Politics

March 28, 2018

University of Turku

Publicum, Assistentinkatu 7, hall PUB1

Center for the Study of Bioethics Finland, Rainbow Families Finland and University of Turku Philosophy, supported by Turku University Foundation, organize a one day seminar on reproduction rights, ethics and politics. We are delighted to host cutting-edge research interrogating kinship, justice and equality, among other issues, with assisted reproduction services, a globally growing market ..."

http://blogit.utu.fi/bioethics/activities/reproduc...

Toisaalta, kuten kirjoituksessani ilmaisen, olen "ihmeissäni" siitä äärimmäisen kapeasta ja tarkoitushakuisesta näkökulmasta, joka on leimallista mm. Aito avioliitto -yhdistykselle ja vastaaville tahoille.

Tämä näkökulman kapea-alaisuus on omiaan loukkaamaan mm. suurta määrää naisia, jotka kärsivät lapsettomuudesta synnynnäisten rakenteellisten kehityshäiriöiden johdosta.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren

Itseänikin ihmetyttää, miksi Aito avioliitto -seurakunta kytkee tämän sijaissynnytyskysymyksen juuri miespareihin tai yleensä hlbti-aihepiiriin. Itse en näe sijaissynnytystä hlbti-kysymyksenä enkä laajemminkaan yhdenvertaisuus- tai tasa-arvokysymyksenä.

En toisaalta myöskään ymmärrä sitä, että esimerkiksi Sateenkaariperheet ry on selvästi lähtenyt erityisesti ajamaan sijaissynnytyksen sallimista Suomessa - riippumatta siitä, olisivatko tavoitteet omia tai ollaanko rintamassa erinäisten muiden toimijoiden kanssa.

On tietysti niin, että samaa sukupuolta olevia pareja ja näiden perheitä on kohdeltava kaikessa lainsäädännössä ja käytännöissä kuten eri sukupuolta olevia pareja ja näiden perheitä. Erilaisia perheitä pitää kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti: yhdeltä ei voi rajoittaa sitä, mikä toiselle sallitaan. Tätä kautta kaikenlaiset määräykset ja käytännöt on esimerkiksi samaa ja eri sukupuolta olevien perheiden kohdalla oltava vertaiset. Nykyinen lainsäädäntö aika pitkälle takaakin tämän, eikä vaikka sijaissynnytykseen liittyen oikein ole epätasa-arvoa tai mahdollisuuttakaan epätasa-arvoiseen kohteluun.

Olen myös sitä mieltä, että perhejärjestelyissä lapselle on taattava pysyvyys elämänsä lähisuhteissa (tosiasialliset kasvattajat, sisarukset ja ehkä isovanhemmatkin).

Tietynlaisen lapsenhankintakäytönnön mahdollistaminen on selvästi kirjattu Sateenkaariyhteisöt ry:n perhepoliittisiin tavoitteisiin - ei yksinkertaisesti vain todettu yleisemmällä tasolla yhdenvertaisuuden tavoitetta.

Noin yleisesti ottaen sijaissynnytys tai kohdunvuokraus on asia, jota itse en pysty hyväksymään alkuunkaan. Sellainen mekanismi on jotain ihan toista kuin mikään mielestäni hyväksyttävä lapsenhankintakeino. Suurimmaksi ongelmaksi en näe sijaissynnyttäjän asemaa vaan syntyvän lapsen aseman - jo itsessään sekä myös tilanteessa, jossa "tilaaja" ei syystä tai toisesta haluakaan tai voi ottaa syntynyttä uutta elämää vastaan.

Keinohedelmöityksessä operoidaan sukusoluilla. Sen jälkeen alkio/sikiö kasvaa ja kehittyy kuten ns. luonnollisin menetelmin alkuun saatetussa raskaudessa. Adoptiojärjestelyssä taas lähtökohta on se, että syystä tai toisesta ilman vanhempaa/vanhempia jääneelle lapselle huolehditaan perhe - siten, että vanhemman/vanhempien (juridiset) velvollisuudet lasta kohtaan tulevat täytetyiksi, lapsen hyvinvointi ja oikeudet edellä.

Katson ihmisyyden ja yksilöyden alkavan paljon ennen syntymää, ja tuolloin puolustuskyvyttömän ihmiselämän oikeudet alkavat painaa vaakakupissa aikuisten (myös kantajan) oikeuksia enemmän. Suomen nykyinen aborttilainsäädäntö sisältää perusteltuja aikarajoja eri perustaisille toimenpiteille ja edellytyksille. Niistä voi mielestäni vetää suoraan aikarajoja alkion/sikiön/lapsen "ihmisyyden asteelle". Viimeistään seitsenkuinen sikiö on minusta ehdottomasti täysiä ihmisoikeuksia nauttiva yksilö.

Minä näen sijaissynnytysjärjestelyn vähintäänkin lapsen esineellistämisenä. Jos sijaissynnyttäjä saa korvausta, katson kyseessä olevan ihmiskaupan. Vaikka kuinka kauniisti selitettäisiin, että kyse on kohdun vuokrakorvauksesta, niin väkisin korvaus kiertyy luovutetusta lapsesta maksetuksi hinnaksi. Ja vaikka sukusolut eivät olisi peräisin kantajasta, on alkion/sikiön kehitys kuitenkin tapahtunut nimenomaan kantajaan sidottuna.

Sijaissynnytysjärjestelyssä aikuisten halujen perusteella tehdään (aikuisten välinen) sopimus, jossa objektina on ihminen, lapsi.

Itse lähden siitä, että kantaja on aina syntyneen lapsen äiti, ehdoitta. Jos äitiyden toteutuminen syystä tai toisesta on lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta mahdotonta, on viranomaisprosessien (kenties adoption) vuoro. Ja tarkennukseksi: katson, että adoptioäiti (ja äitiyslaissa määritelty toinen äiti) on äiti, samoin kuin lapsen elämässä alusta asti ollut isä on isä ja adoptioisä on isä.

Viime vuosikymmeninä on ymmärretty, että sikiö aistii ympäristöä ja etenkin kantajansa (ie. äiti) on aistiärsykkeiden tuottajana aivan omassa luokassaan. Hermoston ja aivojen kehitys käynnistyy tänä aikana. Nykyään ymmärretään yksilön oppimisprosessien käynnistyvän jo sikiöaikana. Ei ole lainkaan kaukaa haettua, että ensimmäiset aistimukset (sikiöaikana) muovaavat merkittävästi yksilöä ja luovat pohjaa tulevalle. Ihminen toki on olosuhteisiin mukautuva eläin - mutta aikuisten halujen ja tarpeiden ei pitäisi lähtökohtaisesti käydä yli lapsen oikeuksien (äitiinsä).

Minusta sijaissynnytys johtaa väistämättä lapsen esineellistämiseen, lapsen oikeuksien polkemiseen ja kaupallisessa sijaissynnytyksessä edellisten lisäksi myös ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymiseen. Eikä tällä ole tekoa sen kanssa onko sijaissynnytyspalvelua saava eri- tai samaa sukupuolta oleva pari, yksi henkilö tai useamman ihmisen yhteisö.

Katson, että sijaissynnytystapauksissa lapselta riistetään oma äiti (kantaja, synnyttäjä) aikuisten halujen vuoksi.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Kiitos rehellisestä näkemyksestäsi!

Kiistämättä asiassa on puolensa jos toisensakin, joiden äärellä on syytä käydä keskustelua ja käydäänkin, mihin kirjoituksessakin viitataan.

Tulipa vain mieleeni, että Aito avioliitto -yhdistyksellä ja sen aktiiveilla on mielenkiintoinen tapa maalata meidät sateenkaariväki ns. "sateenkaariliikkeeksi", joka on eräänlainen monoliitti agendoineen ilman sisäistä keskustelua.

Tulipa nyt raotettua verhoa sen osalta, että sateenkaariväen parissa käydään aitoa keskustelua asioista, mikä on pelkästään hyvä asia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset