*

Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Ruotsin ja Suomen kielitilanteet tyystin erilaisia

Yle uutisoi eilen 24.6.2017 suomen kielen ja suomenkielisten tilanteesta Ruotsissa. Uutisten taustalla ovat muun muassa tutkijoiden ja Ruotsin suomalaisen opettajaliiton tekemät havainnot suomen kielen aseman heikentymisestä läntisessä naapurimaassamme, missä suomen kieli on yksi virallisista vähemmistökielistä. Esimerkiksi ruotsinsuomalaisten oppilaiden ja opettajien suomen kielen puhumista rajoitetaan. Tämän on havaittu olevan varsin systemaattinen trendi Ruotsissa viimeisten vuosien aikana. Tilanne herättää huolta erityisesti Ruotsin suomen kielen hallintoalueen ulkopuolella.

On erinomaista, että suomen kielen asemasta Ruotsissa ollaan tietoisia Suomessa. Ehkäpä diplomaattisilla ponnisteluilla – ei välttämättä suurillakaan sellaisilla – voitaisiin saavuttaa myönteisiä vaikutuksia naapurin hallinnon ja poliitikkojen haluun kääntää havaittu kielteinen trendi myönteisempään suuntaan. Suomea on puhuttu Ruotsissa vuosisatojen ajan, eikä suomen puhumista Ruotsissa pitäisi joutua pyytämään anteeksi.

Rakenteellista kielellistä syrjintää ei pidä hyväksyä. Kyse on myös ihmisoikeuksista.

On kuitenkin syytä muistaa, että aasinsiltojen rakentaminen suomalaisessa koululaitoksessa toteutettavan kieltenopetuksen, erityisesti ruotsin opetuksen, ja Ruotsin kielipoliittisen tilanteen välille on vailla pohjaa.

Ruotsissa on kielilaki, joka määrittelee selkeästi ruotsin kielen maan ainoaksi viralliseksi pääkieleksi. Suomi on saman lain mukaan vähemmistökieli, kuten aikaisemmin on todettu.

Suomessa puolestaan ruotsin ja suomen kielen asemasta säädetään perustuslaissamme, jonka perusteella sekä suomi että ruotsi ovat Suomen kansalliskieliä. Kyse on siis kahdesta virallisesta pääkielestä.

Suomen perustuslaki (§ 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin) toteaa seuraavaa:

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Koska ruotsinkielisissä kouluissa opetetaan suomen kieltä pakollisena aineena, on suomenkielisten koulujen opetettava vastavuoroisesti ruotsin kieltä pakollisena aineena.

Tämä on perustuslain henki ja kirjain.

Tilanne, missä suomenkielisessä koululaitoksessa ei tarvitsi enää opiskella ruotsin kieltä pakollisena aineena mutta ruotsinkielisessä koululaitoksessa opiskeltaisiin suomea pakollisena, olisi perustuslain vastainen.

Mikäli ruotsi halutaan vapaaehtoiseksi aineeksi suomenkielisessä koululaitoksessa, on myös ruotsinkielisen koululaitoksen saatava vapautus suomen kielen pakollisesta opettamisesta.

Kyse on kielellisistä perusoikeuksista, joita on toteutettava symmetrian periaatetta noudattaen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nk. pakkoruotsin vastustajien hidden agendahan on maan muuttaminen yksikieliseksi, koulutopetus on heille vain väline tavoitteensa saavuttamiseksi.

Toivottavasti hallitus peruuttaa nk. kielivapauskokeilussa, jonka tarkoituksena oli luoda joukkovoimaa ruotsia lukemattomista, jotka myöhemmin jäisivät esim. yliopistokoulutuksen ulkopuolelle ruotsia taitamattomina, ja olisivat syystä siitä katkeria, millä maata hivutettaisiin yksikielisyyden suuntaan.

Kiihkeimmät varmaankin haluaisivat suomenruotsalaisten muuttavan pois maasta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ruotsissa siis pyritään estämään suomenkielisiä käyttämästä omaa kieltään. Suomessa ruotsikielen opiskelu on pakollista. Ja minkä johtopäätöksen blogisti ja kommentoija tekevät. Ruotsin käytännössä ei ole moitittavaa, mutta jos Suomessa tehtäisiin ruotsiskielen opiskelu valinnaiseksi, se olisi hirvittävää. Olisikohan tuossa kyse hyvin sisäistetystä alamaismentaliteetista.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Missä ihmeen kohdassa blogissa olisi todettu, että Ruotsissa tehdyt kielteiset havainnot suomen kielen asemasta olisivat ok?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tällainen toista mieltä olevien kuviteltujen "hidden agendojen" väittäminen on varsin typerä keskustelustrategia.

Kysymykset maan virallisista kielistä ja pakollisista kouluaineista ovat erilliset toisistaan. Esimerkiksi Sveitsissä on neljä virallista kieltä, mutta ranskankielisillä ei ole pakkosaksaa eikä saksankielisillä pakkoranskaa jne.

Yliopistokoulutuksessa ruotsin kieli ei ole millään lailla olennainen. Esim. omat vanhempani ovat tehneet yliopistotutkinnot ilman ruotsin kielen opintoja, jotka lisättiin sinne joskus 1970- tai 1980-luvulla.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Roponen kirjoitti: "Nk. pakkoruotsin vastustajien hidden agendahan on maan muuttaminen yksikieliseksi, koulutopetus on heille vain väline tavoitteensa saavuttamiseksi."

Roponen yleistää aika ronskisti. Nk. pakkoruotsin vastustajat ovat hyvinkin monimuotoinen joukko. Esimerkiksi minä vaikka vastustan pakkoruotsia (ja pakkosuomea) niin en kannata yksikielistä vaan monikielistä suvaitsevaista Suomea.

Pakollinen ruotsin (ja suomen) opetus kouluissa ei minulle ole mikään väline vaan yksi epäoikeudenmukaisuus joka tulisi pikemmiten korjata. Mutta silläkään en tavoittele yksikielistä Suomea saati yksikielistä koulua Suomeen. Haluaisin tänne koululaitoksen jossa mahdollisimman moni saa oman äidinkielen ja äidinkielellä opetusta mahdollisimman monella kielellä. Ja samalla koulukkailla on mahdollisuus valita mahdollisimman laajasta valikoimasta muita kieliä opiskeltavakseen vähintään yksi tai kaksi sekä sen lisäksi vapaaehtoisesti myös muita kieliä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Pekka Roponen eikö katse pitäisi suunnata jo tulevaisuuteen, eikä elää menneisyydessä.

Tilasto osoittaa mihin suuntaan ruotsinkielisten prosenttiosuus on menossa: 1750-luvulla se oli noin 16 prosenttia, 1880 14,3, 1910 11,6, 1965 7,4 ja tänään 5,3 eli 287 540 henkeä. Luultavasti kaikki ajattelevat, että joskus ruotsin osuus vähenee niin, että sen opetus kaikille loppuu. Torvalds on jo toistamiseen sitä mieltä, että sen aika on nyt. Gallupin mukaa 39 % ruotsinkielisistä kannattaa hänen ehdotustaan kielirauhan vuoksi ja 46 % vastustaa ajatusta.

Eräs tuttavani puolusti kielensä opetusta sanomalla, että sen lopettamisen seurauksena yhteydet Ruotsiin heikkenevät. Kulttuuriperintömme on tullut sieltä, tai oikeastaan Ruotsi on ollut välittäjänä, kun meille on sen kautta kulkeutunut Keski-Euroopan, Välimeren maiden, Lähi-Idän ja kulttuurikehtomme Kaksoisvirran maiden sivistys. Nyt on maailma muuttunut niin, että ruotsi ei ole välttämätön kieli yhteydenpitoamme varten. Meille tärkein maailmankieli eli englanti on ottanut sen paikan jo Pohjoismaiden kokouksissakin.

Nuorisomme takia tämä pitää huomioida kielipolitiikassamme. Olen pitänyt Rkp:tä avarakatseisimpana puolueenamme sen monipuolisen jäsenkoostumuksen ja vanhojen ruotsiyhteyksien takia. RKP.n Torvalds joka vastustaa "pakkoruotsia"ja hänen samanmieliset kannattajansa ovat sitä edelleen, mutta enemmistö ja puolueen johto ovat nyt muotoilleet ahdasmielisen teesin Suomi ensin ajatukseen, ruotsinkieli ensin. Nyt kysytään Rkp:n johdolta, keitä te olette? Valtiomiesainesta vai nurkkapatriootteja?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Suomenruotsalaisia on 6/100. Heti kun suomenkieliset tulevat järkiinsä, löytyy se vaadittu 84/100, joka muuttaa tilanteen Ruotsin kanssa symmetriseksi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ketäs ne yli jäävät 10% ovat?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi
Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Viittaatko Suomen muuttamiseen yksikieliseksi?

Perustuslain määrittelemien kielellisten perusoikeuksien mielessä vaatimukset maan muuttamiseksi yksikieliseksi (suomenkieliseksi) edustavat perus- ja ihmisoikeuksien viemistä ruotsinkielisiltä.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Huijui! Tuonhan voisi käydä kertomassa Ruotsiin.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Vesa-Matti. Maailmassa tuskin on montakaan kuuden prosentin kielivähemmistöä, jolla olisi määritelmäsi mukaiset ihmisoikeudet.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuskinpa edustavat. Ruotsinkielisten oikeudeksi on määritelty se että heidän on saatava julkisissa palveluissa asioitua omalla äidinkielellään. Maan muodollinen kielistatus ei voi olla ihmis- tai perusoikeus.

Jos oikein halutaan nirsoilla, pitäisi kai alkaa vääntää siitäkin että kaikkea yliopisto-opetusta ei esimerkiksi voi suorittaa Suomeksi. Luennoitsijat saattavat jopa edellyttää kirjallisuutta jota ei ole käännetty Suomeksi. Rikotaanko tässä nyt perustuslaillisia oikeuksia?

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ei siinä ole kysymys perus- tai ihmisoikeuksista. Kysymys on kielestä. Kieli on väline, jolla kommunikoidaan. Minä tulen aivan hyvin toimeen kolmella kielellä, enkä usko että muut* suomenruotsalaiset ovat sen heikommassa asemassa.

Koko ruotsinopetuksen pitäminen pakollisena on typerää ja hyödytöntä kiusantekoa suurimmalle osalle suomalaisista. Siitä olisi syytä luopua, jos kuvittelemme olevamme sivistyneitä. Se parantaisi suomalaisten suhtautumistakin. Valinnaisuus on paljon parempi vaihtoehto.

*) Olen syntynyt ja kasvanut suomenkielisessä ympäristössä, mutta (ungefär) puolet sukulaisistani ovat ruotsinkielisiä.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kun esim. venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän, niin viedäänkö heiltä perus- ja ihmisoikeudet, jos perustuslaissa ei lue, että venäjä on yksi kansalliskielistämme?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #27

Mikäli perustuslaissa ei lue mainitsemaasi asiaa, niin miten ihmeessä mainitsemasi oikeudet voidaan viedä mutta toki perus- ja ihmisoikeuksia voidaan laajentaa myös venäjänkielisen väestön osalta.

Nyt perustuslaki (§ 17) toteaa:

"Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #28

Sinähän kirjoitit, että, jos perustuslakia muutetaan niin, että Suomi olisi yksikielinen maa, niin ruotsinkielisten perus- ja ihmisoikeuksia huononnettaisiin. Eikö tämä tarkoita sitä, että jonkin kielivähemmistön kasvaessa tuohon 6 prosenttiin tulisi kieli muuttaa Suomen viralliseksi kieleksi, jottei tämän kielivähemmistön perus- ja ihmisoikeuksia loukattaisi?

Aika pian meillä sitten onkin neljä virallista kieltä (suomi, ruotsi, venäjä ja arabia). Näitä kaikkia sitten on pakko opiskella koulussa ja suorittaa virkamieskielikoe jokaisesta kielestä erikseen, jos haluaa läpäistä korkeakoulun. Kuulostaa aika haastavalta.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin Vastaus kommenttiin #36

Miten tällaista argumentointia harrastavat juuri ne, joiden mielestä kunkin maan " kansa" ja perustuslaki on se pohja, jolta maahanmuuttajien oikeuksiin tulee suhtautua ?

Jos suomalaisten ( joka tarkoittaa sekä suomen - että ruotsinkielisiä) oikeudet ovat peruslähtökohta, miten te nyt yhtäkkiä olettekin sitä mieltä, että oikeudet ovat suhteessa väestömäärään?

Suomen perustuslakihan on säädetty tällaiseksi kielten suhteen juuri syystä, jonka pitäisi olla teille kultaakin kalliimpi!

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki Vastaus kommenttiin #39

Ai kun kivasti lokeroitu. Pitäähän se viholliskuva luoda olkiukolla, jotta sitä voi sitten rauhassa hakata. Tuo ahdasmielinen lokerointi on oikeasti aika naurettavaa.

Blogistin mielestä kielen virallinen asema perustuslaissa on perus- ja ihmisoikeus. Tällöin on luonnollista, että, kun jokin muu kieliryhmä saavuttaa saman määrän puhujia, niin kieli saa virallisen aseman. Muutenhan sen kielen puhujien perus- ja ihmisoikeuksia riistetään.

Tämä siis blogistin tulkinnan mukaan. Minusta perustuslaki ei ole sen enempää perus- , kuin ihmisoikeuskaan ja sitä voidaan kyllä muuttaa tarvittaessa. Koitin vain tuoda esiin sen, että, jos kaikkia kieliryhmiä kohdellaan samalla tavalla, niin pian meillä on tilanne, jossa meillä on neljä virallista kieltä ja niiden opettelu pakolla olisi aika naurettavaa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #39

"Jos suomalaisten (joka tarkoittaa sekä suomen- että ruotsinkielisiä)..."

Suomessa on nykyään muitakin kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuvia suomalaisia ja heitä pitää kohdella yhdenvertaisesti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Lueskelin varmuuden vuoksi taas kerran uudelleen Perustuslakia (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999073...). Minä en pysty tulkitsemaan sitä mitenkään niin, että ruotsin kielisiltä vietäisi heidän perustuslailliset ihmis- ja perusoikeutensa kajoamalla. Sen 2. luvussa, 6 §:stä lähtien kuvaillaan noita oikeuksia. Vasta 17 §:ssä otetaan kantaa kieleen ja annetaan nuo täällä jo mainitut oikeudet omakieliseen viranomaisissa asiointiin ja omakielisiin asiakirjoihin ruotsinkielisille sekä kulttuurista oikeuksista saamelaisille ja vammaisten ja viittomakielisten palveluihin. Sen jälkeen taas lopetetaan erottelu kielen perusteella. Tulkitsen tuon niin, että perusoikeudet on turvattu riippumatta kielestä eikä ihmisiä aseteta eriarvoiseen asemaan suomen, ruotsin tai muunkielisyyden perusteella eikä heidän oikeutensa muutu jos kielellisistä oikeuksista viranomaisissa säätäviä muita lakeja muutetaan.

Jos Suomi muutettaisi yksikieliseksi niin silloin kai voitaisi k.o. 17 § muuttaa kuulumaan vaikka seuraavasti:
"Suomen kansalliskieli on suomi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava ihmisten sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä ruotsinkielisillä, romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten ja ruotsinkielisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."

Toisaalta tarvittaisiko ensimmäistä momenttia ollenkaan? Ei minusta.

Mielenkiintoinen kysymys on myös tuo toisen momentin lausuma samanlaisista perusteista. Millaisia ne ovat ne perusteet kun ne ovat samanlaisia? Millä samanlaisuutta mitataan?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Perustuslaissa ei lue että kaikkien Suomalaisten olisi pakko osasa Ruotsia.

Kielipolitiikka tarkoittaa valtion suhdetta eri kieliin sekä kieliryhmiin. Demokratiassa ei voida perusteettomasti pakottaa kansalaisille jotain kieltä. Ruotsinkielisten palveluiden, ruotsin kielen tai ruotsinkielisen kulttuurin ylläpitäminen ei demokratiassa ole yksilöiden velvollisuus, vaan velvoitteiden tulee koskea vain julkisyhteisöjä kuten viranomaisia.

Demokratian toteutumiseksi Suomen koululainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että ruotsin kieli muutetaan vaihtoehtoiseksi kieleksi muiden kielten kanssa. Suomen kielilainsäädäntöä olisi aika muuttaa siten, että julkisissa työtehtävissä ruotsin taidon vaatimuksia demokratisoidaan siten, että vaatimukset pyritään suhteuttamaan alueen ruotsinkielisen väestön määrään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Suomessa ole kuin muutama oikea suomenruotsalainen, käytännössä 99% ruotsinkielisistä ei ole mitään siteitä Ruotsiin. Ruotsissa on satojatuhansia ruotsinsuomalaisia joilla on todellisuudessakin siteitä Suomeen sekä lisäksi pohjois-Ruotsissa oleva vanha suomalainen asutus. Kielitilanteet maissa ovat lähes identtiset, kielilainsäädäntö taas kuin eri planeetalta.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

"Suomenruotsalainen"-sanan vakiintunut merkitys on "ruotsinkielinen suomalainen", joten Makkoselta taas surkeaa saivarteluyritystä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #14

Ei todellisuutta voi muuttaa pelkästään määrittelemällä sana uudelleen.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #14

"ruotsinkielinen suomalainen" on vääristelyä. Oikea muoto olisi "suomenruotsinkielinen suomalainen".

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oikeudet voi toteuttaa tulkeilla. Ruotsin kielen osaamisvaatimuksessa koskien koko väestöä ei ole mieltä. Etenkään kun tuo on jäänyt suurelle osalle väestöä pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Oikeudet voi toteuttaa tulkeilla..."

Valtaosa ruotsinkielisistä on sujuvasti suomentaitoisia. Eivät he mitään tulkkeja tarvitse.

Pieni ja alati supistuva joukko puutteellisesti suomentaitoisia ruotsinkielisiä asuu alueilla, joilla he saavat omakielisiä palveluita muilta ruotsinkielisiltä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mutta siinä blogisti on oikeassa että oikeuksien poistaminen tulisi älyttömän vaikeaksi.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Mutta perustuslakimme on fakta ja sitä paitsi harvinaisen selväsanainen.

Ei kait tätä voi kiistää.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Koko Suomen kielilainsäädäntö kaipaa perusteellista uudistamista. Käytännössä se tarkoittaa myös perustuslain kieltä koskevien määräysten muuttamista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Raamatussakin lukee sitä sun tätä, mutta lopulta sen siirtäminen syrjään on viime aikoina onnistunut suhteellisen kivuttomasti. Ja maailma on parempi paikka.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Mutta Raamatussa lukeva ei ole sama kuin perustuslaki.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos perustuslaki on harvinaisen selväsanainen, voinet esittää sieltä sen kohdan, jonka mukaan ruotsinkielen opetuksen ja opiskelun tulee olla pakollista.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan"

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Millä ihmeen perverssillä logiikalla tuosta voi johtaa ruotsin pakollisen opetuksen kaikille?

Ihmisoikeusjulistuksessa mainitaan että jokaiselle on tarjottava terveydenhuolto. Onko meidän nyt pakko kouluttaa kaikki lääkäreiksi?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #26

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan"

Samanlaisten ... siis kaikille suomeksi :o)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #26

#26:
No eipä tuossa millään lailla sanottu, että suomenkielisten olisi pakko opiskella ruotsia, tarvitsivatpa he sitä tai eivät.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Perustuslakia on ennenkin muutettu jopa hetkellisten poliittisten intohimojen perusteella.
Esim. v. 2000 presidentin valtaoikeuksia kavennettiin perustuslakia muuttamalla.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Ymmärränkö nyt oikein, että jotkut haluaisivat Suomen ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien muuttamista siten, että tilanne olisi lopulta sama kuin suomenkielisillä vaikuttaa jossakin päin Ruotsia olevan?

Kyllä nämä viittaukset perustuslain kieltä koskevien määräysten muuttamiseen merkitsevät samalla kielellisten perusoikeuksien kaventamista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Eivät ne merkitse millään tasolla sitä. Virallinen kieli on symboliikkaa. Oikeudet toteutuvat aivan toisella tasolla.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Ruotsissa on kielilaki, joka määrittelee selkeästi ruotsin kielen maan ainoaksi viralliseksi pääkieleksi. Suomi on saman lain mukaan vähemmistökieli, kuten aikaisemmin on todettu".
Tuohan olisi hyvä malli Suomeenkin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Omakielisiä palveluitahan järjestetään alun perin siksi, että palveluita ei muuten pystyttäisi käyttämään.

Ruotsinkielisten suurella enemmistöllä ei ole mitään ongelmia käyttää suomenkielisiä palveluita. Etenkin pääkaupunkiseudulla tehdäänkin niin aivan yleisesti.

Pakollisesta ruotsin opiskelusta huolimatta vain harvan suomenkielisen ruotsin taito riittää palveluiden tuottamiseen. Sen tietävät ja myöntävät ruotsinkielisetkin. Palvelutilanteessa parempi yhteinen kieli on käytännössä aina suomi. Suomenkielisten tuottamat ruotsinkieliset palvelut ovat pelkkä pahvinen kulissi.

Valtaosa suomalaisista haluaa ruotsin opetuksen olevan vapaaehtoista. Mitäpä jos aluksi, ihan ensimmäisen kerran, kuultaisiin suuren enemmistön mielipidettä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Rkp:n kielipolitiikka kiteytyy näihin tähän lauseeseen yli 40 vuotta " ruotsin kielen asemaan ei kosketa".
Se kertoo sen tosiasian, että tätä keinotekoista " kaksikielisyyttä " on onnistuttu pönkittämään eduskunnassa tähän asti tilanteessa, missä hyvin pieni kielivähemmistö olettaa itsensä merkityksen tasaveroiseksi suuren suomenkielisen enemmistön kanssa.

Nyt tuon kielikokeilun aloittaminen on äärettömän tärkeää. Sillä saadaan tämä pää lopullisesti auki ja suomenkielinen opiskelija saa vihdoinkin vapauden valita ruotsinkielen tilalle hyötykielen.

Tilannehan on kestämätön. Ei missään toisessa maassa hyvin pieni kielivähemmistö ole päättämässä siitä, mitä suuri kielienemmistö opiskelee!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"... erityisesti ruotsin opetuksen...".
Ei Suomessa opeteta ruotsia. Täällä opetetaan vain suomenruotsia ja se on vielä turhempi kieli kuin oikea ruotsi.
Suomenruotsilla pärjää vain pienessä osassa Suomea.
Jopa A.Stubb ja silloinen Ruotsin ulkoministeri puhuivat keskenään englantia ainakin TV:ssä näytetyn mukaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomenruotsi on ruotsin kielen murre, jolla pärjää erinomaisesti kaikkialla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ainakin minun kokemukseni mukaan. Sama koskee vielä tanskaa tai norjaa osaavia islantilaisia, ja färsaarelaisia.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Suomenruotsi on ruotsin kielen murre".
Höpöhöpö. Vaimo oli vielä nuorempana 4 kertaa Tukholmassa ja kerran Tukholman lähellä kesätöissä oppien siellä oikean ruotsin varsin hyvin. Meni sitten Suomessa kielikokeeseen käyttäen siinä oikean ruotsin sanoja ja sanontoja. Kokeen vastaanottaja tuomitsi ne kaikki virheiksi sanoen "Me Suomessa emme sano noin".
Jos suomenruotsi olisi vain rikssvenskan murre, kyllähän silloin sanat ja sanonnat olisi hyväksytty.

Olen kokeillut omaa huonoa ruotsiani Norjassa ja Tanskassakin. Norjaa melkein ymmärsin, mutta tanska meni kyllä komeasti yli hilseen, vaikka skånskan (skoonen murre)kanssakin olen pärjännyt 4 vuoden opettelun jälkeen.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #47

Kielikokeessa on tarkoitus käyttää kirjakieltä, ei mitään monikulttuurisen työpaikan puhekieltä. Jos ei läpäise ruotsin keilikoetta, niin ruotsin kielen taito on kyllä olematon, niin helppo se koe on.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #49

"Kielikokeessa on tarkoitus käyttää kirjakieltä, ei mitään monikulttuurisen työpaikan puhekieltä".
Kerroinko missä vaimo oli töissä ? Oliko jossain monikulttuurisessa ? En kertonut ja arvaus meni pahasti pieleen. Ruotsi, minkä vaimo Tukholmassa oppi oli rikssvenska eli oikea ruotsi. Sitä ei siis kielikokeessa hyväksytty.
Kaikki käyttämänsä sanat ja sanonnat olivat oikein. Ne vaan olivat oikeaa ruotsia ja se ei kelvannut. Ei siis ollut oppilaan huonoa kielitaitoa, vaan kokeen vastaanottajan pölhöyttä.
Lyön vielä kerran: kaikesta huolimatta vaimo kyllä läpäisi kielikokeen sillä kerralla. Niin helppo koe se oli. Kunhan seassa on tarpeeksi suomenruotsia, läpimeno on varmaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Minun kokemukseni osoittaa hieman toista. Suomenruotsilla ei tule toimessa kaikkialla Suomessa eikä sillä tule välttämättä toimeen edes Ruotsissa. Edes kaikki suomenruotsalaiset eivät tule toimeen keskenään suomenruotsilla, niin paljon esimerkiksi Pohjanmaan rannikon murre poikkeaa uusmaalaisesta puheenparresta. Omia kokemuksiani on m.m. toimiminen suomenruotsalaisen ja riikinruotsalaisen myyjän välissä tulkkina Tukholman keskusta. No, suomenruotsalainen oli kotoisin Korsnäsistä mutta kuitenkin. Oma ruotsini on suomenruotsin ja riikinruotsin sekoitusta ja sitä myyjä ymmärsi kun käytin apuna käsiä.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Tässä iskevät nyt yhteen käytäntö ja periaate todella kiinnostavalla tavalla.

Vähemmistökielen / kansan kahden kieliryhmän oikeudet on haluttu turvata perustuslaissa juuri samasta syystä kuin maahanmuuttokriittiset haluavat yleensä turvata suomalaisten / kanta - asukkaiden oikeudet.
Siis että muuttuivat määrälliset suhteet miten hyvänsä, kanta- asukkaiden / alkuperäisten kieliryhmien oikeudet nauttivat perustuslain suojaa.

Monet suomensukuiset kielet olisivat muualla tällaista suojaa tarvinneet.
Suomenruotsi tarvitsee sitä nyt.
Onneksi heillä se suoja on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Teet hemmetin omituisia tulkintoja asiasta. Edelleen: virallinen kieli on vain symbolinen asia. Kielelliset oikeudet taas ovat ihmisten oikeuksia - niillä on jotakin merkitystäkin.

Nykyinen Suomi on de facto maa jossa hyvin suuri osa väestöstä on ruotsintaidottomia. Palvelut ruotsinkielisille on ilmeisesti pystytty toteuttamaan nytkin. Tämä on se oikeus jonka laki ruotsinkielisille antaa.

Ruotsin kielitaidosta voi relevanteissa tehtävissä maksaa esimerkiksi palkanlisää, sen sijaan ei ole mitään käytännön järkeä vaatia sitä kielitaitoa muodollisesti kaikilta.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Rkp:n kielipolitiikka kiteytyy näihin tähän lauseeseen yli 40 vuotta " ruotsin kielen asemaan ei kosketa".
Se kertoo sen tosiasian, että tätä keinotekoista " kaksikielisyyttä " on onnistuttu pönkittämään eduskunnassa tähän asti tilanteessa, missä hyvin pieni kielivähemmistö olettaa itsensä merkityksen tasaveroiseksi suuren suomenkielisen enemmistön kanssa.

Nyt tuon kielikokeilun aloittaminen on äärettömän tärkeää. Sillä saadaan tämä pää lopullisesti auki ja suomenkielinen opiskelija saa vihdoinkin vapauden valita ruotsinkielen tilalle hyötykielen.

Tilannehan on kestämätön. Ei missään toisessa maassa hyvin pieni kielivähemmistö ole päättämässä siitä, mitä suuri kielienemmistö opiskelee!

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kielikokeilusta ei ole apua. Kokeilu voi kaatua siihen, ettei sille katsota löytyvän lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Kokeilulle on joka tapauksessa asetettu sellaiset reunaehdot, ettei kokeilijoita taida löytyä.

Mitä tuolla kokeilulla olisi tarkoitus selvittää? Suomalaisten suuri enemmistö haluaa ruotsin opetuksen olevan vapaaehtoista, ei sitä tarvitse sen enempää selvittää.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eräs ero ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen välillä on suuri. Ruotsinkielisissä kouluissa näyttää olevan erittäin vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Ei ainakaan mitään 40-50% osuuksia löydy.

Onko tämä etu vai haitta. Monokulttuuri monikultuurisessa ympäristössä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Menetetyt miljoonat

Viimeisten vuosikymmenten aikana maailma on muuttunut nopeammin kuin kenties koskaan aikaisemmin nimenomaan globalisaation näkökulmasta. Lisäksi maapalloistuminen koskee nykyään koko ihmiskuntaa. Erityisen vahvasti siihen ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaat, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä, Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana kaupallista kielikulttuuri osaamista, tässä Suomi on pahasti jäljessä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Perustuslaissa ei lue että kaikkien Suomalaisten olisi pakko osasa Ruotsia.

Kielipolitiikka tarkoittaa valtion suhdetta eri kieliin sekä kieliryhmiin. Demokratiassa ei voida perusteettomasti pakottaa kansalaisille jotain kieltä. Ruotsinkielisten palveluiden, ruotsin kielen tai ruotsinkielisen kulttuurin ylläpitäminen ei demokratiassa ole yksilöiden velvollisuus, vaan velvoitteiden tulee koskea vain julkisyhteisöjä kuten viranomaisia.

Demokratian toteutumiseksi Suomen koululainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että ruotsin kieli muutetaan vaihtoehtoiseksi kieleksi muiden kielten kanssa. Suomen kielilainsäädäntöä olisi aika muuttaa siten, että julkisissa työtehtävissä ruotsin taidon vaatimuksia demokratisoidaan siten, että vaatimukset pyritään suhteuttamaan alueen ruotsinkielisen väestön määrään.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomenruotsalainen pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin totesi kommentissaan tässä lehdessä, että kaikkein ruotsinkielisimmilläkin seuduilla ja jopa Ahvenanmaalla tiedetään, että Suomessa tarvitaan suomea.

Kaikki suomenruotsalaiset siis tarvitsevat, opiskelevat ja oppivat suomea.

Miksi meidän suomenkielisen valtaenemmistön ja muita kieliä kuin ruotsia puhuvien vähemmistöjen pitäisi opiskella ruotsia vain siksi, ettei ruotsinkielisen vähemmistön tarvitsisi käyttää hyvin osaamaansa suomea?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Hallituksessa oli leimahtanut riita vain muutamaa päivää ennen kehysriihtä. Perussuomalaiset oli asettanut ammatillisen koulutuksen uudistamisen etenemisen ehdoksi sen, että ruotsin kielen vapaaehtoisuutta pitää kokeilla ”niin laajasti, että asiasta saadaan kunnon tieto”. Wallinin mukaan ei tule yllätyksenä, että perussuomalaiset nyt alkavat ”harrastaa poliittista lehmänkauppaa” .

Rkp:lle minulla on viesti: Vaikka hallitusohjelmassa on kirjaus, että Suomi on kielellisesti rikas maa, on perustuslaki ”pakkoruotsin” osalta ihmisloukkaus suomalaista kulttuurisivistystä sekä identiteettiä kohtaan. Koululaitoksen tehtävä ei ole pakottaa vallitsevaa politiikkaa oppilaille, eikä minkään puolueen etuja ajamaan.

Aika on muuttunut ja vaikka ruotsin kieli on ollut tärkeä osa suomalaista historiaa, pitäisi katse jo suunnata tulevaisuuteen. On Rkp:llä itsekästä ajatella, etteivätkö tulonsiirrot vähemmistölle vaikuta koko kansan asenteisiin. Tilanne lyö puoluetta itseään vastaan.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Onko Ahvenenmaa Suomea ?

Toisen kansalliskielen ja siten suomen kielen kanssa tasa-arvoisessa asemassa olevana kielenä RKP vaatii ruotsinkielisille koko maassa kaikilta osin samoja kielellisiä oikeuksia kuin on suurella suomenkielisellä enemmistöllä kunnasta riippumatta.

Perustuslakiin vedoten se täten vaatii pakkoruotsin ylläpitoa niin peruskoulussa kuin toisen asteen koulutuksessa ammattikouluissa sekä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin asti lopputodistuksen saamisen ehtona. Näin ensinnäkin on, vaikka näin ei ollut ennen vuotta 1968 kansakoulussa ja ennen vuotta 1978 ammattikoulutuksessa.

Ahvenanmaalla ei ole vuoden 2008 jälkeen ollut pakkosuomea. Ovatko Ahvenanmaan itsehallintolain säädökset Suomen perustuslakia sitovammat toisen kotimaisen oppimisen suhteen, jos perustuslaki muka vaatii pakkoruotsin ja pakkosuomen säilyttämistä?

Maan sisäisessä kielikeskustelussa RKP siis yhtäältä korostaa ruotsin kansalliskieliasemaa valtionsisäisessä oikeudessa välittämättä ruotsin kielen tosiasiallisesta kutistuvasta vähemmistöasemasta kaikkine käytännön hankaluuksineen ja kustannuksineen.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Rkp:n Presidenttiehdokkaan Nils Torvalds on jo toistamiseen sitä mieltä, että "pakkoruotsin" aika on nyt. Gallupin mukaa 39 % ruotsinkielisistä kannattaa hänen ehdotustaan kielirauhan vuoksi ,ja 46% vastustaa ajatusta"

Lisäisin vielä että Suomalaisista vastustaa noin 70 % sekä EK-elinkeinoelämä, sekä useat opiskelija järjestöt. Myös kansalais adressein on vedottu pakkoruotsin poistamisen puolesta, heikolla menestyksellä.

Kielipolitiikka tarkoittaa valtion suhdetta eri kieliin sekä kieliryhmiin. Demokratiassa ei voida kouluopetuksen perusteettomasti pakottaa kansalaisille jotain kieltä. Ruotsinkielisten palveluiden, ruotsin kielen tai ruotsinkielisen kulttuurin ylläpitäminen ei demokratiassa ole yksilöiden velvollisuus, vaan velvoitteiden tulee koskea vain julkisyhteisöjä kuten viranomaisia.Perustuslaissa ei ole velvoitetta, että kaikkien Suomalaisten pitäisi opiskella Ruotsia.

Demokratian toteutumiseksi Suomen koululainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että ruotsin kieli muutetaan vaihtoehtoiseksi kieleksi muiden kielten kanssa. Suomen kielilainsäädäntöä olisi aika muuttaa siten, että julkisissa työtehtävissä ruotsin taidon vaatimuksia demokratisoidaan siten, että kieli-vaatimukset pyritään suhteuttamaan alueen ruotsinkielisen väestön määrään, silloin taataan Ruotsinkielisten vähemmistön palvelut parhaiten, eikä koko maata ajatellen.

Lopuksi vielä -Viimeisten vuosikymmenten aikana maailma on muuttunut nopeammin kuin kenties koskaan aikaisemmin nimenomaan globalisaation näkökulmasta. Lisäksi maapalloistuminen koskee nykyään koko ihmiskuntaa. Erityisen vahvasti siihen ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaat, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä. Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana kaupallista kielikulttuuri osaamista, tässä kehityksessä Suomi on pahasti jäljessä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Toisia suomalaisia/vähemmistöä kielipalvellen, jotka suurin osa jo osaa suomea , suomen elintaso ei nouse,rahaa otetaan toisesta taskusta toiseen, usein on kärsijänä se heikoin lenkki.Nyt vaaditaan erityisen vahvasti aloja jotka ovat kytköksissä tietoyhteiskuntamaihin, jotka harjoittavat laajaa kaupankäyntiä. Pysyäksemme mukana on meidän oltava osana kaupallista kielikulttuuri osaamista, tässä Suomi on kielellisesti pahasti jäljessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset