Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Suomenkielisten otettava oppia ruotsinkielisten äänestysaktiivisuudesta

Vahvasti kaksikielisissä kunnissa tiedetään se tosiasia, että varsinkin kuntavaaleissa suomenruotsalaisten äänestysaktiivisuus on kerta kaikkiaan omaa luokkaansa. On luonnollista, että suurimmalle osalle meidän ruotsinkielisistämme Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) on valinta numero 1, sillä RKP ajaa ruotsinkielisen väestömme ja ruotsin kielen etua maassamme asiaa mitenkään peittelemättä ja pitkällä kokemuksella. Ei ole mikään ihme, että RKP menestyy kuntavaali toisensa perään.

Vaikka kunnan asukkaista olisi 30 % ruotsinkielisiä ja loput suurimmaksi osaksi suomenkielisiä, RKP:llä on vuosikymmenestä toiseen suurin valtuustoryhmä.

Tämä on aivan tavallista kaksikielisen kunnan poliittisessa arjessa.

Ruotsinkieliset osaavat ainutlaatuisella tavalla organisoitua omaa kieliryhmäänsä edustavien taakse myös siinä tapauksessa, että edustajat ovat muiden niin sanottujen perinteisten yleispuolueiden riveissä.

Ei ole sattumaa, että ruotsinkielisten ääni kuuluu kirkkaana maamme kaksikielisillä alueilla. Niin pitääkin.

Tämän ruotsinkielisemme ovat ansainneet omalla aktiivisuudellaan ja kyvyllään yhdistää voimansa silloin, kun tarve on, esimerkiksi kuntavaaleissa.

Vahvasti kaksikielisen kunnan suomenkielisten on turhaa valittaa esimerkiksi siitä, että ruotsinkielisillä ei juuri ilmene ongelmia sivistystoimen resursseja jaettaessa.

Tästä suomenkieliset voivat kiittää vain ja ainoastaan omaa itseään. Peiliin katsomisen paikka.

Suomenkielisten kannattaa ottaa opiksi ruotsinkielisten aktiivisuudesta ja vaivautua vaaliuurnille, mikäli mieli tekee muovata poliittisen päätöksenteon maisemaa sen näköiseksi, minkä sen haluaisi olevan.

Yksinkertaisesti: äänestä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Timo Lehtonen

"Tämän ruotsinkielisemme ovat ansainneet omalla aktiivisuudellaan ja kyvyllään yhdistää voimansa silloin, kun tarve on, esimerkiksi kuntavaaleissa."

Ruotsinkielisten voimien yhdistämiseen ruotsinkielisiä edustavilla ei käsittääkseni ole muuta syytä kuin vain ruotsin kieli.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset