Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Länsi-Porkkala-hanke tukisi aitoa länsiuusimaalaista palvelurakennetta

Viime viikkojen aikana on nostettu tarmokkaasti esille Porkkala-hankkeen uudelleenlämmittämistä.

Eteläisen Länsi-Uudenmaan kuntien näkökulmasta vanhan ja moneen kertaan kuopatun idean uusi tuleminen on sinänsä mielenkiintoinen, koska kuntien yksinään selviämisen kohdalle voidaan edelleen asettaa suuria kysymysmerkkejä.

Näistä kunnista erityisesti Siuntion talouden indikaattorit ovat jo vuosien ajan aiheuttaneet harmaita hiuksia niin virkamiehille kuin poliittisille päättäjillekin – talous on jatkuvien tasapainotuspaineiden pyörteissä. Palvelurakenteiden uudistaminen ja samanaikainen kustannustehokkuuden lisääminen eivät ole osoittautuneet pienelle, hieman yli 6000 asukkaan, kunnalle helpoiksi tehtäviksi.

Kuntalaisten kokemaa verotaakkaa on jouduttu kasvattamaan, vaikka toisaalta vastineeksi on saatu nauttia erittäin korkeatasoisista lähipalveluista, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kyse ei ole kuitenkaan yhtälöstä, joka edustaisi kuntalaistenkaan näkökulmasta kestävää ratkaisua. Lujilla on myös pienen kunnan henkilöstö.

On selvää, että pidemmän päälle kuntien on löydettävä toisistaan luontaista kumppanuutta, joka luo kestävämmän pohjan laadukkaiden peruspalveluiden tuottamiseksi.

Pohdinnan kohteena eivät tällöin ole niinkään kuntarajojen siirtämiset, vaan voimien yhdistäminen palveluiden tuotantorakenteissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelurakenteissa.

Niin sanotun Porkkala-hankkeen kannattajien osalta suurimman käytännön harmin muodostavat ne tosiasiat, jotka koskevat tuon hankkeen rakenteellista kulmakiveä, Kirkkonummea. Kirkkonummen ajallisesti pitkään jatkunut rooli metropolialueen läntisenä päätepysäkkinä on ollut määrätietoinen poliittinen valinta. Tämä valinta on suunnannut kunnan katseen lähtemättömästi omaan luontaiseen keskipisteeseensä, Espooseen. Muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisen osalta kunta nojaa lujasti itään. Perusterveydenhuollon järjestämisratkaisujen mitoitukset eivät riitä palvelemaan kuin Kirkkonummen asukkaiden omia tarpeita. Tämä on selvää myös pitkälle tulevaisuuteen.

Siuntion ja Inkoon siirtyminen osaksi Porkkala-kokonaisuutta, tekisi Kirkkonummen tilanteen perin kestämättömäksi, erityisesti sote-rakenteiden kannalta. Kaikkein dramaattisin vaikutus tällä siirrolla olisi kuitenkin varsinaisen Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon palvelurakenteelle, joka pirstoutuisi tavalla, mikä tuntuisi Hangossa saakka. Koko varsinaisen Länsi-Uudenmaan erikoissairaanhoito voisi pahimmassa tapauksessa vaarantua Lohjan sairaalan toimintaedellytysten heikentymisen ja olemassaolon kyseenalaistumisen myötä.

Tosiasioiden valossa olisi suotavaa, että vahvasti kaksikieliset ja maaseutumaiset Siuntio ja Inkoo löytäisivät toisensa vahvistuvan yhteistyön tekemisen merkeissä. Samalla tämä Länsi-Porkkalan muodostama kokonaisuus kunnioittaisi länsiuusimaalaista kokonaisuutta (Hanko, Raasepori, Karkkila, Lohja, Siuntio ja Inkoo), jonka elinehtona on ollut ja tulee olemaan yhteisessä rintamassa pysyminen.

Lujempien yhteyksien luominen metropolialueeseen ei olisi missään ristiriidassa Länsi-Porkkala-hankkeen osalta.

Edellä esittämäni ajatukset edustavat puhtaasti omia pohdintojani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset