Veskun blogi - henkilökohtaisia näkemyksiä

Spekulaatiot ruotsin kielen perustuslaillisella asemalla kohtuuttomia

Suomen perustuslain 17 § 1. ja 2. momenttien (Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin) mukaan:

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslaki kirjaa kiistattoman tosiasian siitä, että Suomen historiallinen valtaväestö on suomen- ja ruotsinkielistä.

Perustuslaki kuvaa selkeästi ajatuksen eheydestä: suomen- ja ruotsinkielinen väestö.

Edelleen perustuslaki tekee selväksi, että Suomessa yhdelläkään ruotsinkielisellä kansalaisella ei ole tarvetta osata edes yhtä ainoaa sanaa suomen kieltä (!) kyetäkseen toimimaan täysivaltaisena maan kansalaisena.

Erikseen säädetään maamme kielellisten vähemmistöjen, kuten saamelaisten (alkuperäisväestö), oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Viime vaalikaudella (2011-2015) eduskunnan käsiteltävänä oli kansalaisaloite, joka koski maamme suomenkielisen koulutusjärjestelmän kielikoulutusta säätelevän lainsäädännön muutosta: ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaikilla suomenkielisen koulutusjärjestelmän asteilla.

Tämän kansalaisaloitteen perusoletuksena oli nimenomaan Suomen kaksikielisyyden säilyttäminen ja sen edellyttämiin sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaaminen, kuten perustuslaki säätää. Näin ainakin luvattiin.

Lähtötilanne kansalaisaloitteelle oli se, että suomenkielisessä koulutusjärjestelmässä ruotsin kieltä opiskellaan pakollisena oppiaineena peruskoulun 7. luokalta lähtien (6. luokalta vuodesta 2016). Maamme ruotsinkielisessä koulutusjärjestelmässä suomen kieli on jokaiselle pakollinen oppiaine peruskoulun 3. luokalta lähtien.

Eduskunta päätyi kansalaisaloitteen osalta ratkaisuun alueellisten kielikokeilujen selvittämisestä, joka edustaa mahdollisuutta harkita yhteiskunnallisesti tasapainoisia polkuja myös ruotsinkielisen koulutusjärjestelmän kielikoulutustarpeiden näkökulmasta katsottuna.

Tälle parlamentaarista viisautta osoittavalle ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua edistävälle ratkaisulle osoitti avoimuutta myös RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.

Eduskunnan tekemä päätös on uuden hallituksen käsissä, missä voidaan hyvällä syyllä olettaa, että ainakin pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) joukkueet ymmärtävät Suomen perustuslain hengen.

Vaaleissa poliittisen retoriikan astaloista saivat osansa maamme maahanmuuttajaväestö ja samalla lukuisat etniset vähemmistömme. Osattomiksi iskuista eivät jääneet myöskään HLBT-vähemmistöt.

On syytä vakavasti pohtia, miltä spekulaatiot (esim. US Puheenvuorossa) Suomen siirtymisestä yksikielisyyteen tuntuvat tässä ilmapiirissä.

Kyseessä on kuitenkin maamme ruotsinkielisen väestön oma asia!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Juu! Joidenkin lebensraumin tarve on suorastaan kyltymätön.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Siltä tosiaan vaikuttaa.

Täytyy vielä täydentää tuohon kirjoitukseeni, että ruotsinkielinen media on viime aikoina tehnyt hartiavoimin kiitokset ansaitsevaa työtä avoimuuden ja valistamisen edistämiseksi mm. Suomen menneisyyteen liittyvissä kipeissä ilmiöissä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mitä haittaa ruotsin kielessä? Onko joku kuollut sen opiskeluun tai puhumiseen (ei siis murhattu)? Mielestäni Suomi on ainakin nelikielinen maa (saame, ruotsi, Häme, savo) joten maata ei voida sanoa yksikieliseksi eikä sen yksikielistäminen olisi oikein Saamelaisia ja Suomenruotsalaisia kohtaan, koska tasa-arvo ei toteudu kuin enemmistön kohdalla. Lisäksi kouluissa pitäisi olla mahdollisuus saada opiskella saamen, viron ja venäjän kieltä yhtä pakollisina.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Ruotsin kielen opiskelusta ja osaamisesta ei ole haittaa - se on varmaa.

Jo tokkiinsa Suomessa puhutaan suomen eri murteita edelleenkin. Rauman murre on jopa niin positiivisella tavalla poikkeava murre, että se voisi olla joidenkin mielestä oma kielensä. Eräiden luonnehdintojen mukaan Rauman murre on suomen murteista lähimpänä viron kieltä.

Samoin Suomessa puhutaan ruotsin eri murteita, virallisen ruotsin kielen lisäksi.

Matti Pietilä

"Ruotsin kielen opiskelusta ja osaamisesta ei ole haittaa - se on varmaa."

Ei silloin kun sen on opiskellut oman valinnan pohjalta.
Silloin siitä on haittaa, siis opiskelusta, kun sen tunnit vievät tilaa työjärjestyksessä. Nuo tunnit tulisi voida käyttää HALUAMANSA kielen opiskeluun.

Toki olisin senkin valmis hyväksymään jos joku haluaisi lisätä vaikka matikan opiskelunsa kaksinkertaiseksi ruotsin tilalle.

Pakkoruotsin poistamisen vaatimus tulee menemään läpi sen vaatimattomuuden takia.
Ne jotka haluvat poistaa pakkoruotsin eivät ole vaatimassa mitään toisille vaan ainostaan vapauden itselleen tehdä valinta opiskeltavasta aineesta.

Jos vaatii jotain joltakin toiselta, kuten nyt ruotsin opiskelua kaikilta, tulee sille olla tosi hyvät perustelut. Soininvaara taannoin totesi verotuksen ja armeijan olevan sellaisia joilla on perusteet pakollisuuteen ja armeijankin voi sentään välttää melko helposti.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #8

"... eivät ole vaatimassa mitään toisille ..."

Eihän tämä pidä rehellisyyden nimissä paikkaansa.

Se, mistä vaietaan, on samalla se, mitä vaaditaan: pakkosuomen jääminen ruotsinkieliseen koulutusjärjestelmään.

Olen sitä mieltä, että eduskunta teki viisaan ratkaisun kansalaisaloitteen käsittelyssä. Sitä ratkaisua olisi suotavaa myös kunnioittaa!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ruotsin kielen opiskelusta ja osaamisesta ei ole haittaa - se on varmaa."

Oletko pelle vai höpisetkö älyttömiä tosissasi?

Seppo Hildén

Suomi on tässäkin asiassa muista naapurimaista poikkeva ja vieraskorea. Ruotsin perustuslaissa Ruotsi on yksikielinen, samoin Norja, Tanska , Viro ja Venäjä. Vain piskuinen Suomi on on tehnyt maastaan kaksikielisen.

Paitsi että se tulee maalle kalliiksi kaksikielisine katukylttteineen kaikkineen, se myöskin nakertaa pienen Suomen kielen säilymistä suurempien kielten paineessa. Sillä ei suomen kielen säilymisestä vastaa kun Suomi itse. Ruotsin kieli kyllä maailmalla säilyy, siitä pitävät ruotsalaiset huolta juuri perustuslainsa avulla. Miksi Suomen täytyy vielä perustuslaissakin tukea naapurivaltiota ja heidän kieltään?

Veli-Matti Louekoski voi varmaan meille sen selittää.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Edelleen perustuslaki tekee selväksi, että Suomessa yhdelläkään ruotsinkielisellä kansalaisella ei ole tarvetta osata edes yhtä ainoaa sanaa suomen kieltä (!) kyetäkseen toimimaan täysivaltaisena maan kansalaisena."

Onko tämä sitten hyvä asia? Mielestäni ei ole jos maan väestöltä puuttuu yhteinen kieli.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

"Yhteinen kieli" ... Kun otit esille tällaisen käsitteen, niin voit varmaan kertoa, mikä tuon "yhteisen kielen" tulisi olla.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ei nyt ainakaan ruotsi tai englanti.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #16

Sano vaan suoraan ilman poissulkulista-ilmauksia.

Perustuslaki (17 §) kertoo sen, mikä on ensisijaista: oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #17

Sehän koskee kaikkia? Suomessa puhutaan useita kieliä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeus_omaan_kieleen

"Oikeus omaan kieleen on kansalaisoikeus, jonka perusteella ihmisillä on oikeus oman äidinkielensä ylläpitämiseen ja käyttämiseen ja itsensä julkiseen ilmaisuun omalla äidinkielellään. Kielellisten, kulttuurillisten tai etnisten vähemmistöjen oikeutta käyttää omaa kieltään on pyritty joissain maissa rajoittamaan esimerkiksi vähemmistön sulauttamiseksi valtaväestöön.

YK:n Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen 15 artiklan mukaan yksilöllä on oikeus ottaa osaa kulttuurielämään ja sopimusvaltiot velvoitetaan toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä sivistyksen levittämisen, kehittämisen ja levittämisen kannalta.[1] Euroopan sosiaalinen peruskirja velvoittaa Euroopan neuvoston edistämään ja helpottamaan mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajien lapsien äidinkielenopetusta ja myös vastaanottajamaan kielen opettamista maahanmuuttajille.
"

Miksi ruotsille pitäisi antaa täysin yhtäläinen asema suomen kanssa. Pelkästään historian painolastin takia?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #19

Tulihan se sieltä ...

Poliittinen tosiasia on kuitenkin eduskunnan päätös, joka on hallituksen käsissä!

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Onko kirjoittaja huomannut, että vastavuoroisesti suomenkielisillä ei perustuslain mukaan ole tarvetta osata sanaakaan ruotsia? Kuitenkaan nykyinen kielilainsäädäntö ei ajattele näin, vaan pakottaa jokaisen opiskelemaan tätä ns. toista kotimaista.

Ruotsiin käytetty opiskeluaika voi hyvinkin olla turhaa ja siten kaduttavaa, jos sen ajan olisi saanut käyttää jonkin toisen kielen opiskeluun, perustuslain hengessä tietysti.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

No, onko sitä kovinkaan paljon huomattu, että ruotsinkielisessä koulutusjärjestelmässä suomen kielen opiskelu alkaa pakollisena peruskoulun 3. luokalta lähtien (vs. suomenkielisessä 7./6. luokalta lähtien + perustuslain säätämä viitekehys (Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin))?

Mika Lehtonen

Ruotsinkielisen väestön oma asia, että saavat määrätä mitä loput 95% opiskelevat pystyäkseen palvelemaan heitä virastoissa?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Ei pidä paikkansa, että ruotsinkieliset olisivat määränneet tai määräisivät suomenkielisen koulutusjärjestelmän kielikoulutuksesta!

Tätä eivät ole määränneet myöskään RKP tai ruotsinkieliset poliitikotkaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset